Facebook-kohu ei romuttanut luottamusta.
Digitaalinen tietotulva koetaan huomattavasti vähemmän ärsyttäväksi kuin vielä pari vuotta sitten. Samaan aikaan yhä useampi haluaisi asioida vieläkin enemmän digitaalisesti, kerrotaan DNA:n lehdistötiedotteessa. Teleoperaattori on selvittänyt asiaa kyselytutkimuksesssa, johon vastasi maalis-huhtikuussa 1 018 ihmistä ikäryhmistä 15-74.
Suomalaiset sopeutuvat digitaaliseen tietotulvaan vuosi vuodelta paremmin, selviää DNA:n tuoreesta digibarometrista. Digitulva koetaan merkittävästi vähemmän ärsyttävänä kuin vielä kaksi vuotta sitten. Samaan aikaan digitaalisten palveluiden käyttöä suositaan jatkuvasti yhä enemmän, myös iäkkäämpien keskuudessa.
DNA:n kyselyyn vastanneista enää 37:ää prosenttia ärsyttää jatkuva uusien digitaalisten palveluiden ja termien tulva. Vielä kaksi vuotta sitten digitulvasta ärsyyntyviä oli miltei puolet vastaajista, eli 47 prosenttia. Suomalaiset ovat siis oppineet paremmin elämään digitaalisessa tietotulvassa ja nauttivat digiasioinnin helppoudesta.
- Kehitys on ollut todella positiivista lyhyessä ajassa, ja se näkyy myös vastauksissa. Suomi on edelläkävijä digitaalisten palvelujen kehittäjänä, ja suomalaiset ovat kärkijoukoissa palvelujen käyttäjinä. Digipalvelut ovat kehittyneet yhä paremmiksi, ja kehityksessä otetaan huomioon käyttäjien mielipiteet. Palvelujen käyttöönotto ja käyttö on myös entistä intuitiivisempaa, sanoo DNA:n online-liiketoiminnan johtaja Kati Sulin lehdistötiedotteessa.
Viestintäpalvelut helpottavat eniten
Samalla kun ärsyyntyminen laskee, netissä ja puhelimella asiointi houkuttelee yhä enemmän. Vastaajista 69 prosenttia haluaisi hoitaa yhä useampia asioita netin kautta tai mobiilisti. Vielä vuonna 2016 vastaava luku oli 59 prosenttia. Halu hoitaa asioita verkossa näkyy sekä nuorissa että iäkkäämmissä: 15-24-vuotiaista jopa 82 prosenttia haluaisi asioida yhä enemmän verkossa, 55-64-vuotiassa vastaava luku on 65 prosenttia vastaajista.
Eniten arkea helpottaviksi digipalveluiksi koetaan viestintäpalvelut, kuten sähköposti, Whats App ja Skype (57 prosenttia vastaajista), toisena tulevat kartta- ja navigointipalvelut (39 prosenttia vastaajista). Yli neljännes (27 prosenttia) taas kokee ajanvarauspalvelut suurimmaksi arkea helpottavaksi digipalveluksi.
Luottamus tietosuojaan on edelleen hyvä
DNA teki huhtikuun alussa lisäksi erillisen kyselyn, jossa selvitettiin Facebookin viimeaikaisen tietosuojakohun vaikutuksia suomalaisten suhtautumiseen omaan tietosuojaansa. Valtaosa vastaajista (90 prosenttia) oli tietoinen Facebookin tietosuojakohusta. Nuorin ikäryhmä (15-24) oli kuullut siitä muita hieman harvemmin (75 prosenttia), ja samoin heidän joukossaan korostuu Facebookin käytön jatkaminen entisellä tavalla muita useammin.
Kohu herätti suomalaiset entistä varovaisemmaksi. Alle puolet kohusta kuulleista ilmoitti käyttävänsä Facebookia samalla tavalla kuin aiemminkin (46 prosenttia), ja neljäsosa (26 prosenttia) oli tullut aiempaa varovaisemmaksi esimerkiksi testi- ja kyselysisältöjen suhteen. Joka viides (19 prosenttia) on tarkistanut omat tietosuoja-asetuksensa Facebookissa kohun takia.
Suomalaiset luottavat melko hyvin yritysten vastuuseen tietoturva-asioissa. DNA:n lisäkyselyyn vastanneista 43 prosenttia luottaa, että yritykset huolehtivat asiakastietojen tietoturvasta ja yksityisyydestä. Vastakkaista mieltä on hieman harvempi eli 36 prosenttia vastanneista.
- Facebookin tuore tietoturvakohu ei ole onneksi romuttanut digitaalisten palveluiden käyttäjien luottamusta siihen, että heidän asiakastiedoistaan pidetään huolta, DNA:n Sulin sanoo.
Kolme vastaajaa neljästä pitää tärkeänä omaa vastuutaan tietojensa yksityisyyden varmistamisessa ja 69 prosenttia kertoo harkitsevansa tarkasti jokaisen palvelun kohdalla, kenelle ja milloin sallii pääsyn asiakas-, käyttäytymis- tai sijaintitietoihin.
Digipaasto ei ole yleistynyt, kolmannes käyttäjistä tuottaa lähes kaiken some-sisällön
Vaikka digipaastosta puhutaan paljon, se ei ole vielä valtavirtaa. Noin neljäsosa (26 prosenttia) haluaisi vähentää digitaalisten palveluiden parissa viettämäänsä aikaa, mutta vain 18 prosenttia on todellisuudessa rajoittanut käyttöaikaansa. Tätä kysyttiin nyt ensi kertaa.