Yli 140 miljoonaa asukasta. 11 aikavyöhykettä, maailman suurin maa ja Suomen lähinaapuri.
Monet suomalaiset yrittäjät ja verkkokauppiaat suunnittelevat lähtemistä Venäjän markkinoille. Suuressa maassa on kasvava ostajapotentiaali. Tällä hetkellä vain 35 prosenttia venäläisistä kuluttajista ostaa verkkokaupasta, mutta Venäjän on arvioitu pääsevän EU:n 60 prosentin tasolle jo vuosien 2023-2024 aikana.
Kannattaako Venäjän markkinoille lähtö? Kyllä, jos osaat asiasi. Venäläiselle asiakkaalle on tärkeää, että tuotteen aitouteen voi luottaa – ja palvelua venäjäksi odotetaan kaikkina vuorokauden aikoina.
Ehandel.fi kysyi asiaa Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolaiselta (kuvassa):
Kannattaako suomalaisen verkkokaupan avaaminen Venäjän markkinoilla?
- Kannattavuus riippuu tuotteesta ja asiakkaiden löytämisestä; verkkokauppa on suhteellisen helppo teknisesti toteuttaa, joten tämä ei muodosta estettä, jos tuotteelle on muutoin kysyntää. Ennen avaamista kannattaa arvioida oma osaaminen ja resurssien tarve verkkokaupan hoitamiseen uudella markkina-alueella. Kannattaa myös hyödyntää omille tuotteille soveltuvat valmiit alustat.
Millaisia haasteita verkkokaupan avaaminen Venäjällä asettaa?
- Haasteena tällä hetkellä on kuluttajien heikentynyt ostovoima. Kuluttajat suosivat edullisia tuotteita ja ostopäätösten tekeminen pikemmin hinta kuin laatu edellä voi olla haaste suomalaisille toimijoille. Toki suurella markkinalla asiakkaita riittää usean hinta- ja laatusegmentin tuotteille. Toimitusketju, maksutavat ja muut tekniset kysymykset ovat ratkaistavissa. Valmiita alustoja, palveluntarjoajia ja kumppaneita löytyy. Venäläinen asiakas on melko vaativa: palvelua odotetaan 24/7 ja venäjän kielellä.
Millainen maine suomalaisilla tuotteilla on Venäjällä?
- Luoteis-Venäjällä, erityisesti Pietarin alueella suomalaiset tuotteet tunnetaan laadukkaina ja suomalaiset toimijat luotettavina. Muualla Venäjällä Suomi-brändi on ehkä vähemmän tunnettu. Suomalainen luotettavuus kannattaa hyödyntää, sillä on verkkokaupassa suuri merkitys. Venäläiselle asiakkaalle on tärkeää, että myytävän tuotteen aitouteen voi luottaa.
Onko suomalaisilla verkkokaupoilla etua moniin muihin maihin verrattuna esimerkiksi sijainnin (toimitusaika) tai maksuprosessin suhteen?
- Toimittaessa cross border -verkkokaupassa, logistisella sijainnilla voi olla jotain merkitystä. Enemmän mielestäni korostuvat prosessien osaaminen, oikea logistiikkakumppaneiden valinta, kilpailukykyinen tuote ja asiakasymmärrys. Suurilla toimijoilla on varastot Venäjällä joko itse järjestettynä tai ulkoistettuna palveluna. Se on järkevä kehitysaskel kaupan laajentuessa.
Onko maksuprosessin luominen helppoa?
- Tarjolla on erilaisia maksupalveluvaihtoehtoja. Venäjän sisäisessä fyysisten tuotteiden verkkokaupassa edelleen jopa 70% maksuista tapahtuu toimituksen yhteydessä joko käteisellä tai sähköisesti. Cross border -verkkokaupassa on käytössä online ennakkomaksut ennen toimitusta.
Kansainväliset maksupalvelut toimivat myös Venäjällä, mutta maan omien maksutapojen käyttäminen laajentaa asiakaskuntaa.
- Monet kansainväliset maksupalvelut, kuten PayPal, toimivat Venäjällä, samoin kansainväliset luottokortit. Venäläisten maksutapojen käyttöönotto laajentaa potentiaalista asiakaskuntaa. Venäjällä on omia maksupalveluita, kuten YandexMoney, Qiwi.
Voiko sujuvaan toimitukseen luottaa?
- Venäjä on maantieteellisesti laaja alue. Jotkut logistiikkayhtiöt keskittyvät, esimerkiksi vain Moskovaan ja Pietariin tai muihin suuriin kaupunkeihin. Kannattaa selvittää huolellisesti palvelun tarjoajan toiminnan kattavuus, toimintatavat, toimitusajat ja mahdolliset alihankkijat. Laajin, koko Venäjän kattava verkosto lienee Venäjän Postilla.
Onko myynti Venäjälle verovapaata?
- Venäläinen kuluttaja voi vastaanottaa tullimaksutta verkkokaupan ostoksia, jos niiden kumulatiivinen arvo per kuukausi ei ylitä 500 euroa (sis. kuljetusmaksut) tai kumulatiivinen paino ei ylitä 31 kg. Tullittomuusrajaan on tulossa jo ensi vuonna muutos. Nyt raja on siis 500 euroa per kuukausi ja vuodesta 2020 alkaen 200 euroa/per ostos. Kilomäärä pysyy jatkossakin samana. Nyt tullimaksu on ylimenevältä osata 30% ja ensi vuodesta alkaen 15%. Cross border -verkkokauppa on ALV-vapaata.
Voiko Venäjän markkinoille ylipäätänsä lähteä ilman maan perusteellista tuntemusta ja sujuvaa kielitaitoa?
- Tässä suhteessa vastaus on sama kuin minne tahansa uusille markkinoille; mitä paremmin tunnet kohdemaan ja mitä parempi kielitaito on käytössä, sitä paremmat edellytykset on onnistua vientiponnisteluissa. Verkkokaupassa on tärkeää, että tuotekuvaukset ja asiakaspalvelu ovat venäjänkielisiä. Verkkokauppa tarjoaa toisaalta matalan kynnyksen lähteä Venäjän markkinoille, mutta markkinoiden hyvä tuntemus on aina etu. Myös toimintaympäristön eritysvaatimukset, kuten lainsäädäntö täytyy tuntea ja pysyä selvillä muutoksista.
Tuleeko verkkokauppa tulevaisuudessa korvaamaan ostosmatkailun Venäjältä Suomeen?
- Tällä hetkellä suurin osa venäläisten ostosmatkailijoiden korista täyttyy elintarvike- ja päivittäistarvikeostoista. Sitä ei verkkokauppa korvaa. Elektroniikan, vaatteiden, kenkien ja kosmetiikan osalta tilanne voi olla toinen. Verkkokauppa tulee varmasti jatkossa ottamaan siitä oman siivunsa, mutta ei varmasti koskaan kokonaan korvaa ostosmatkailua.
Muuta ehdottomasti huomion arvoista?
- Verkkokauppa ei menesty, ellei sitä löydetä. Venäjänkieliseen markkinointiin ja hakukoneoptimointiin on panostettava. Nopeaa venäjänkielistä palvelua arvostetaan. Oikeiden kumppaneiden valita on avainasemassa. Kannattaa heti kiinnittää huomiota myös toimintaympäristön erityisvaatimuksiin, kuten Venäjän henkilötietolakiin, koskien esimerkiksi venäläisten asiakkaiden henkilötietojen säilyttämistä.
Ruotsin ulkopoliittisen instituutin mukaan 76 prosenttia venäläisistä käytti internettiä vuonna 2017. Verkkokauppa ei ole tällä hetkellä Venäjällä lähellä Euroopan Unionin tasoa, mutta se kasvaa.
- Verkkokauppa on volyymiltaan vielä suhteellisen pientä Venäjällä, joten kasvupotentiaali on suuri. Vain 35% venäläisistä kuluttajista ostaa tällä hetkellä verkkokaupasta, kun EU:ssa sama osuus on 60%. Jo pelkästään EU-tason saavuttaminen lähes tuplaisi Venäjän verkkokauppamarkkinat. Tähän on arvioitu päästävän 2023-2024, Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen sanoo.
KUVA: LEHDISTÖKUVA / SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KAUPPAKAMARI
