Jopa 73 prosenttia Microsoftin tekoälytutkimukseen vastanneista suomalaisyrityksistä arvioi tekoälyn olevan tärkeää yrityksen ylimmälle johdolle mutta vain 23 prosenttia työntekijöille ja 45 prosenttia yrityksen hallitukselle.
Tutkimuksessa selvisi myös, että johdon roolia korostaa Suomessa se, että 45 prosenttia yrityksistä kertoi edistävänsä tekoälyn käyttöä organisaatiossa hierarkkisesti, ylhäältä alaspäin, kun Euroopassa keskimäärin hierarkkista lähestymistapaa käytti 35 prosenttia yrityksistä. Alhaalta ylöspäin tekoälyä toteuttaa Euroopassa keskimäärin 29 prosenttia vastaajista, kun Suomessa vastaava luku on 23 prosenttia.
- Suomessa tekoälyllä on yrityksissä johdon vankka tuki, mutta se ei yksin riitä. Ensinnäkin hallitusten pitäisi ymmärtää tekoälyä vähintään yhtä hyvin kuin yritysten johdon, jotta hallitus osaa haastaa johtoa oikealla tavalla. Toisekseen tekoälyn menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää työntekijöiden ottamista mukaan muutosmatkalle. Tekoälyratkaisuja ei voida kehittää vain johtoryhmän palavereissa vaan tekoäly pitää tuoda kaikille. Työntekijöiden pitää saada valtuutus etsiä ideoita ja mahdollisuuksia tekoälyn käytölle osana kaikkea yrityksen toimintaa, sisäisistä prosesseista asiakaspalveluun, sanoo Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen tiedotteessa.
Suomessa nähdään enemmän mahdollisuuksia
EY:n Microsoftille toteuttama tekoälytutkimus toteutettiin 15:ssä Euroopan maassa, ja osallistuneista 277 yrityksestä suomalaisia oli 22. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten yritykset näkevät tekoälyn liiketoimintahyödyt neljällä eri ulottuvuudella: asiakkaiden osallistaminen, työntekijöiden tuottavuus, toiminnan tehostaminen sekä tuotteiden uudistaminen. Suomalaisyritykset uskovat tekoälyn hyötyihin kaikilla neljällä ulottuvuudella enemmän kuin yritykset Euroopassa keskimäärin.
Eniten suomalaisyritykset arvioivat tekoälyn tehostavan toimintaa: 95 prosenttia vastaajista uskoo tekoälyn hyödyntävän toiminnan tehostamista muun muassa ennustavan analytiikan, älykkään automaation, tuotantoketjujen optimoinnin ja ennakoivan huollon kautta. Euroopassa vastaava luku on 89 prosenttia yrityksistä. Vähiten potentiaalia suomalaisyritykset näkevät tekoälyn mahdollisuuksissa parantaa työntekijöiden tuottavuutta. Tosin tämäkin alue sai 73 prosenttia vastaajista puolelleen, kun Euroopassa vain 63 prosenttia vastaajista näki tekoälyn tuovan hyötyjä tuottavuuteen.
- Suomalaisyritysten vahva usko tekoälyn hyötyihin sekä johdon vahva sitoutuminen tekoälyyn kertovat siitä, kuinka myönteisesti tekoälyyn Suomessa suhtaudutaan. Tekoälyn toteuttamisessa Suomi on yleisesti muuta Eurooppaa edellä, mutta silti Suomessa on suuri kuilu tekoälyyn kohdistuvien odotusten ja mahdollisten hyötyjen välillä: vasta 14 prosenttia suomalaisyrityksistä hyödyntää tekoälyä monipuolisesti liiketoimintaprosesseissaan ja työn tukena. Vahvempi tekoälyn hyödyntäminen yrityksissä edellyttää työntekijöiden sitouttamista – sitä, että johto antaa työntekijöille mahdollisuuden oppia ja ymmärtää tekoälyä ja siten löytää omasta työstä asioita, joissa tekoäly voisi vahvistaa ihmisten osaamista. Tekoälyn hyödyntämisessä pitää aina mennä ihminen edellä ja työntekijöitä pitää opastaa tekoälytyökalujen käyttöön. Johdon pitää auttaa työntekijöitä näkemään tekoäly tukiälynä ja työn tukena, ei uhkana toimeentulolleen, Tolvanen sanoo.
Tekoälyn laajempaa käyttöä liiketoiminnassa rajoittavat myös sen hyödyntämiseen liitetyt riskit. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi suomalaisyritykset mainitsivat lainsäädännön vaatimukset ja puutteellisen ohjeistuksen tekoälyn kehityksen ja käytön suhteen, jatkuvasti lisääntyvän datan hallintaan liittyvät haasteet sekä tietojärjestelmien ylläpidon.
Koko tutkimus on ladatgtavissa täältä.