Tutkimus: Maksupetokset rajussa kasvussa

Maksupetosyritykset ovat kasvaneet joulukuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä miltei 35 prosenttia, osoittaa tuore haastattelututkimus.

Tutkimusyhtiö Javelin Strategy & Research sekä maailman johtava analytiikkayritys SAS teki tutkimuksen, jonka mukaan maksupetosyritykset ovat kasvaneet rankasti pandemian varjossa. SASin asiantuntija sanoo, että rikolliset hyödyntävät nyt varsinkin hybridimetodeja ja yksi niistä on tavaran nouto liikkeestä väärennetyllä ostokuitilla.

Olemme nähneet melkein 35 prosentin kasvun petosyrityksissä. Tämä osoittaa, että rikolliset ovat nyt erityisen aktiivisia digitaalisissa kanavissa. Samaan aikaan nojaamme petosten torjunnassa edelleen niin sanotun normaalin ajan käyttäytymiseen. Mikään ei ole kuitenkaan normaalia maksutapahtumien näkökulmasta vuonna 2020, yksi tutkimukseen osallistunut globaalin korttitoimijan petostenhallinnan johtaja toteaa.

Ilmoitus

Tutkimus osoittaa, ettei petosten luonne juuri poikkea olipa kyseessä sitten mikä maanosa tahansa. Perinteisten korttipetosten sijaan rikolliset hyödyntävät enenevissä määrin uusia digitaalisen maksamisen muotoja.

Lähes kaikki haastateltavat vahvistivat, että petosmäärät ovat nousussa, ja syynä siihen pidetään erityisesti uusien digitaalisten maksutapojen yleistymistä. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että rikolliset jakavat avoimemmin tietoa järjestelmien haavoittavuuksista keskenään kuin maksutoimijat, SASin Suomen toimitusjohtaja Kimmo Havu kertoo tiedotteessa.

Hän sanoo, että digitaalisista petoksista on tullut entistä kehittyneempiä ja niihin sisällytetään eri elementtejä aina käyttäjän manipulointiin saakka. Tietoja urkitaan myös eri kanavien kautta, kuten sähköposteista ja väärennettyjen sovellusten avulla.

Kuluttajina haluamme tehdä ostoksemme yhä nopeammin verkossa, ja samalla kasvaa kiusaus jakaa muille arkaluontoisiakin tietoja, kuten kuvakaappauksia ostosten tiedoista. Suosittelemmekin, että maksutoimijat ja kauppiaat miettisivät, kannattaisiko heidän omissa palveluissaan estää ruutukaappauksien ottaminen kokonaan, Havu sanoo ja jatkaa:

Kuluttajaa kannustaisin miettimään tarkkaan ennen kuin jakaa verkko-ostoksensa maksukuittia minnekään.

 

Huijausneuvontaa jopa myydään

Eikä vorot lepää laakereillaan vaan kehittävät toimintaansa. Yksi yleinen huijausmuoto on tavaran nouto väärennetyillä QR-koodeilla tai ostokuiteilla. Rikolliset hyväksikäyttävät myös kauppiaiden luottamusta palautusoikeuksiin ja saapumattomien lähetyksiin. Röyhkeydellä ei ole juurikaan rajoja.

Verkosta voi jopa ostaa palveluna huijausneuvontaa, jolloin rikolliset veloittavat tietyn prosenttimäärän petoksen onnistuessa. Rikolliset tietävät, mistä verkkokaupoista saa uuden tuotteen tilalle, jos väittää, ettei tuote ole saapunut perille. Samoin he neuvovat, mistä kaupoista saa parhaat korvaukset, jos uskottelee tuotteen olleen viallinen, Havu kertoo.

Ilmoitus

Tässä tilanteessa finanssitoimijoilta ja kaupan alalta vaaditaan terävämpää petoksen torjuntaa.

Nyt olisi tärkeää, että yritykset heräisivät datan käsittelyyn reaaliajassa. Erityisesti pitäisi kyetä yhdistämään henkilötietoja maksu- ja toimitustapahtumiin. Tekoäly ja analytiikka tarjoavat tähän jo toimivat keinot. Muuten mahdollistamme rikollisen toiminnan, kuten rahanpesun leviämisen. Samalla yritykset altistavat itsensä merkittäville maineriskeille ja taloudellisille menetyksille, Havu sanoo tiedotteessa.

Tutkimusraportti The Escalation of Digital Fraud: Global Impact of the Coronavirus tehtiin joulukuun 2019 ja elokuun 2020 välillä. Siihen haaastateltiin 120 johtajaa maksu- ja turvallisuuden saralta 20 eri maassa. Heille tarjottiin anonymiteetti, jotta he voisivat puhua mahdollisimman avoimesti.

Tilaa

Du missar väl inte vårt nyhetsbrev?

Kiitos!