Muissa Pohjoismaissa siirrytään nopeammin kohti käteisvapaata yhteiskuntaa.
Yksi tai useampi Pohjoismaa on käytännössä käteisvapaa vuoteen 2025 mennessä, ennustaa Deloitten tutkimus. Suomella on kuitenkin vielä matkaa taitettavana kohti käteisvapaata yhteiskuntaa. Käteisen käyttöä vähentää esimerkiksi viime vuonna tapahtunut käänne mobiilimaksamisen yleistymisessä.
Deloitten maksamista Pohjoismaissa selvittävän tutkimuksen mukaan käteisellä on Suomessa yhä tärkeä rooli. Käteisnostoja tehdään Suomessa henkeä kohden noin kaksi kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi käteisen määrä rahavarannoista on Suomessa selkeästi suurempi verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomessa käteinen käsitti vuonna 2017 noin 15 % rahavarannoista, kun taas Ruotsissa ja Norjassa vain reilut kaksi prosenttia.
- Käteisen rahan saatavuus on Suomessa edelleen varsin hyvä. Automaattiverkoston lisäksi nostopisteinä toimivat myös monet vähittäiskaupat. Suomessakin käteisen käyttö vähenee tasaisesti, vaikka tulemme vielä muiden Pohjoismaiden perässä, kertoo Deloitten finanssialan toiminnoista vastaava Ilkka Huikko tiedotteessa.
- Käteisen käytön vähentämistä puoltaa talous- ja muun rikollisuuden sekä veronkierron elintilan kutistaminen. Siksi siirtyminen pois käteisestä on yhteiskunnallinen etu. Onkin harmillista, että Suomessa keskustelua dominoi usein kritiikki, jota pankit kohtaavat vähentäessään käteisen saatavuutta konttoreissaan, Huikko jatkaa
Mobiilimaksamisessa merkittävä käänne viime vuonna
Suomessa mobiilimaksaminen on edelleen selvästi jäljessä muita Pohjoismaita. MobilePayn mukaan mobiilimaksujen määrä on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti sen tultua suurten kauppaketjujen, kuten S-Ryhmän ja Keskon, käyttöön.
- Viime vuonna tapahtui merkittävä käänne mobiilimaksamisen yleistymisessä Suomessa. Näemme selkeästi, että kuluttajien kiinnostus uusia maksutapoja kohtaan lisääntyy koko ajan ja samaan aikaan kasvaa myös kauppojen ja muiden yritysten halu tarjota uusia maksuvaihtoehtoja asiakkailleen. Mobiilimaksaminen ei ole enää tulevaisuutta, vaan se on jo osa kuluttajien arkipäivää, kertoo tiedotteessa MobilePayn Suomen toimitusjohtaja Anniina Heinonen.
Tällä hetkellä mobiilimaksamisen käyttäjät ovat todennäköisimmin 18-35 -vuotiaita, mutta kuilu sukupolvien välillä kutistuu merkittävästi vuoteen 2025 mennessä.
- Isoin ero sukupolvien välillä on käytön aloittamiskynnys, joka näyttää kasvavan iän myötä. Kun kynnys on ylitetty, kuilu sukupolvien välillä kapenee, kun tarkastellaan palvelua useasti käyttävien määrää eri ikäryhmissä. Tästä voi päätellä, että helppokäyttöisyys on mobiilimaksamisen leviämisen kannalta avainasia”, kiteyttää Huikko.
Suomi eroaa muista Pohjoismaista
Myös suosituimpien maksutapojen suhteen Suomi eroaa muista Pohjoismaista. Suomessa korttimaksuja tehdään henkeä kohti noin 20 % vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa keskimäärin. Sen sijaan suomalaiset tekevät pohjoismaalaisista eniten tilisiirtoja henkeä kohden. Myös verkko-ostoksilla suomalaiset suosivat maksutapana tilisiirtoa. Norjassa ja Tanskassa verkko-ostokset maksetaan tyypillisimmin kortilla.
- Maksutapojen valinnassa paikalliset olosuhteet korostuvat yllättävänkin paljon. Suomessa tilisiirron perinteisesti vahva asema näyttää kantavan edelleen. Ruotsissa taas näkyy Klarnan vahva vaikutus siinä, että verkko-ostosten suosituin maksutapa on siellä maksu laskua vastaan. Paikallisista lähtökohdista riippumatta tulevaisuudessa maksamisessa korostuu yksinkertaisuus ja jopa huomaamattomuus, Huikko jatkaa.