PostNord raportoi toisen neljänneksen tuloksen viime viikolla. Yhtiön nettoliikevaihto kasvoi 9,3 miljoonasta Ruotsin kruunusta 10,3 miljardiin kruunuun. Liiketulos oli 518 miljoonaa Ruotsin kruunua ja kasvua siinä oli miljoona enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Vilkaisu vuoden ensimmäiseen neljännekseen antaa vertailun vuoksi sitäkin paremman kuvan, kun liikevaihto kasvoi 12 prosenttia 20,5 miljoonaan ja liiketulos oli vähän vajaat 1,4 miljardia.
Pakettien kokonaismäärä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 21 prosenttia ja syyksi yhtiö kertoo B2C-segmentin jatkuneen kasvun sekä B2B-segmentin elpymisen.
Digitalisaatio on johtanut jatkuvasti lisääntyvään verkkokauppaan, joka kasvattaa pakettimääriä. Koronapandemia on kiihdyttänyt ostokäyttäytymisen muuttumista. Tämä on johtanut kotiinkuljetusten suureen kysyntään ja lisääntyneeseen haluun osoittaa huolenpitoa läheisille lähettämällä paketteja, toimitusjohtaja Annemarie Gardshol kirjoittaa raportin yhteydessä ja jatkaa:
Laajamittaisen strategiamme mukaisesti panostamme edelleen infrastruktuuriin tehokkaampien, vastuullisempien ja joustavampien toimitusten takaamiseksi. Jatkamme investointeja pohjoismaiseen pakettiautomaattiverkostoon. Toukokuussa ostimme jäljellä olevan osuuden Tanskan maanlaajuisesta Nærboks-pakettiautomaattiverkostosta. Tavoitteenamme on, että Pohjoismaissa on vuoden 2022 loppuun mennessä yli 12 500 PostNordin pakettiautomaattia.
PostNord on perustamassa uusia terminaaleja Suomeen Tampereelle ja Vantaalle sekä Norjaan ja Ruotsiin. Yhtiö aikoo tehdä toiminnastaan fossiilitonta vuoteen 2030 mennessä.
