Oletko joskus saanut sähköpostia joltakin yritykseltä, joka kirjoittaa joutuneensa suuren kansainvälisen cyberhyökkäyksen kohteeksi? Hakkeroinnin yhteydessä asiakkaiden tiedot ovat valuneet pitkäkyntisille ja saatetaan julkaista jossakin netissä. Millaisia tietoja yrityksellä on itsestä? Nimi, osoite, puhelinnumero? Jotain muuta? Mitä? Pieni osto verkkokaupasta on voinut tapahtua vuosia sitten. Tilanne laittaa hetkeksi miettimään asiaa ja varsinkin verkosta ostamistasen turvallisuutta. Tässä vain yksi esimerkki, mitä voi tapahtua.
Vakuutusyhtiö MySafety kertoo tänään lähettämässään tiedotteessa, että sen keväällä 2021 tekemän tutkimuksen perusteella 760 000 suomalaista joutui identiteettivarkausyrityksen kohteeksi tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. 45 000 menetti identiteettinsä rikollisten kynsiin.
Identiteettivaras voi saada henkilötiedot haltuunsa verkon kautta esimerkiksi tietomurron yhteydessä tai sosiaalisen median tai sähköpostitilien kautta. Henkilötiedot voidaan anastaa myös lukitsemattomasta postilaatikosta tai kadotetun lompakon tai puhelimen avulla. Useimmiten identiteettivarkauden uhriksi joutunut ei tiedä, miten rikollinen on saanut henkilötiedot käsiinsä, mitä kaikkea voi vielä tapahtua ja miten väärinkäytökset saa loppumaan, Mysafetyn toimitusjohataj Niclas Fagerlund sanoo tiedotteessa.
MySafety kertoo, että identiteettivarkaus tulee tavallisesti ilmi vasta siinä vaiheessa kun omia tietoja on jo väärinkäytetty ja jostakin tulee esimerkiksi lasku ostosta, jota ei ole tehty.
Identiteetin menettäminen aiheuttaa uhrilla paljon huolta ja ahdistusta. Pahimmillaan identiteettivarkaus voi johtaa taloudelliseen ahdinkoon ja usean vuoden selvitystyöhön, Niclas Fagerkund sanoo.
Tietoisuus ja jatkuva uutisointi ovat vaikuttaneet positiivilla tavalla suomalaisten kykyyn suojautua identiteettikaappauksia vastaan.
Tutkimuksemme mukaan peräti 24 prosenttia suomalaisista on alkanut vuoden aikana käyttää kaksivaiheista tunnistautumista, 23 prosenttia vaihtaa salasanansa säännöllisesti ja 22 prosenttia on aloittanut vahvojen salasanojen käytön. Kaikki nämä toimet kasvattavat merkittävästi muskeleitamme identiteettirikollisia vastaan, mistä olen kovin iloinen, Fagerlund kertoo.
Identiteettivarkauksilta on myös mahdollista suojautua, ainakin jossain määrin.
Kaikista tärkeintä on suojata henkilötiedot niin hyvin kuin mahdollista. Henkilötietoja ovat nimen ja syntymäajan lisäksi myös koti- ja sähköpostiosoite sekä puhelinnumero. Postilaatikon on hyvä olla lukollinen ja salasanoja luotaessa kannattaa rakentaa vahvoja salasanoja ja käyttää aina eri salasanoja eri palveluissa, Niclas Fagerkund sanoo.
***
Toimi näin, jos epäilet tietojesi joutuneen vääriin käsiin:
- Tee omaehtoinen luottokielto. Se vaikeuttaa huomattavasti lainan myöntämistä luottokiellon kohteena oleville henkilötiedoille.
- Oikaise tietosi, jos niitä on muutettu, ja tee osoitteenmuutoskielto. Varmista Digi- ja väestötietovirastolta, Postilta ja muista paikoista, jonne identiteettivaras olisi voinut muuttaa tietojasi, että tietojasi ei ole muutettu, ja että ne ovat oikein.
- Ota yhteys pankkiisi ja luottokortin myöntäneeseen yhtiöön, mikäli maksukorttiesi tiedot ovat joutuneet vääriin käsiin.
- Tee rikosilmoitus poliisille. Säilytä kaikki tapaukseen liittyvät asiapaperit ja kerää todisteita tapahtuneesta, esim. tilitiedot ja tilausvahvistukset.
- Ota yhteyttä petoksen kohteena oleviin yrityksiin ja tee reklamaatiot, mikäli tiedoillasi on tilattu jotain.
- Pidä kirjaa kaikista toimista, joita olet tehnyt identiteettivarkauden selvittämiseksi. Kirjoita ylös, mihin tahoihin olet ottanut yhteyttä ja kenen kanssa puhunut. Mikäli olet lähettänyt aiheesta sähköpostiviestejä, tallenna viestit. Tämä auttaa tilanteessa, jossa rikoksen selvittely kestää kauan tai jos henkilötietojasi käytetään väärin uudestaan, jopa vuosien kuluttua.
(Lähde: MySafety)
