Numeroina se tarkoittaa sitä, että 1,3 miljoonaa tonnia syömäkelpoista ruokaa joutuu hävikkiin. Jos tämä ruokamäärä olisi yksittäinen maailman maa, sen hiilidioksipäästöt olisivat maailman kolmanneksi suurimmat heti USA:n ja Kiinan jälkeen. Mietipä tätä.
Matsmart on hävikkiruokaan keskittynyt ruokakauppa netissä. Uraauurtava yritys aloitti Ruotsissa vuonna 2014, lanseerasi myöhemmin Suomessa, avasi verkkokaupan Tanskassa vain muutama viikko sitten ja seuraavana etappina heillä on Saksa. Matsmartin vastaanotto ja kasvu Suomessa on ollut huikeaa ylämäkeä.
- Suomalaiset ovat ottaneet Matsmartin paljon paremmin vastaan kuin ruotsalaiset. Suomessa yritys on otettu nopeammin vastaan ja prosentuaalinen kasvu on ollut Ruotsiin verrattuna suurempaa, Matsmartin Suomen maajohtaja Michaela Böckelman kertoo ja sanoo olevansa suomalaisena tyytyväinen siihen, että on saanut tehtyä jotain hienoa.
Matsmartin ideana on se, että se myy hävikkiruokaa huokeaan hintaan. Hävikkiruoka ei ole vain ruokaa, jonka parasta ennen-päivämäärä on lähellä tai meni jo, vaan hävikkiruokakauppa vastaanottaa tuotteita useasta eri syystä. Matsmartin valikoimassa saattaa olla vaikkapa kausituotteita, joita tavalliset kaupat eivät voi enää myydä. Esimerkkinä joulusuklaa, jota Matsmart voi myydä maaliskuussa, kun tavallisessa ruokakaupassa ollaan tuolloin jo pääsiäisessä. Osassa tuotteista voi olla pakkausvirhe ja toisinaan kysymys on puhtaasti ylituotannosta.
- Se, mitä me olemme huomanneet on, että suomalaiset tykkäävät suomalaisista tuotteista, mutta myös ruotsalaisista, Michaela Böckelman kertoo.
Hänen mukaansa suomalaisten suuria suosikkeja ovat Fazerin puurot, Pauligin jääkahvi, makeiset, Taffelin juustonaksut ja Heinzin ketsuppi.
- Ne ovat sellaiset top sellerit. Myös enemmänkin luksustuotteena tunnettu Pago-smoothie on suosittu, hän sanoo.
Matsmartin valikoima on olosuhteiden mukaan sama kaikissa maissa. Toisinaan etiketeistä kuitenkin puuttuvat maakohtaiset selosteet.
Green Weeks pelasti 50 000 kiloa ruokaa
Matsmartilla pyöri Black Weekin aikoihin Green Weeks-niminen kahden viikon kampanja, jonka aikana yritys halusi pelastaa 50 000 kiloa hävikkiruokaa Suomessa. Tavoite täyttyi.
- Yritimme tuolloin löytää tuotteita, joita voi pelastaa. Yhdessä tuottajien ja ympäristösankariemme - niin kutsumme asiakkaitamme - kanssa saimme tämän aikaan. Projekti huomioitiin myös somessa ja Instassa. Todella huikeaa! Saimme pelastettua 50 000 kiloa ruokaa, Böckelman sanoo tyytyväisenä.
Vuoden 2018 aikana Matsmartin kautta pelastettiin kokonaisuudesaan 3218 tonnia syömäkelpoista ruokaa.
”Asiakkaiden maailmaan”
Matsmartin tuoteselostuksissa netissä on usein mainittu tuotteen parasta ennen päivämäärä, mutta monet kaipaavat selitystä sille, miksi kyseinen tuote on joutunut Matsmartin myytäväksi.
- Yritämme aina miettiä, millä tavalla pääsemme asiakkaidemme maailmaan. Tällä hetkellä asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista toteuttaa, Michaela Böckelman kertoo.
- Ajatuksena on kuitenkin, että tämä tuodaan enemmän ja enemmän esille. Maailmalla on usein oletus, että kysymyksessä on parasta ennen päivämäärä, hän sanoo.
Ja vaikka olisikin, useiden tuotteiden kohdalla parasta ennen päivämäärä ei ole tuotteen ehdoton päätepysäkki. Michaela kehottaa käyttämään asiassa tervettä järkeä.
- Katso, maista ja haistele!
Matsmartin visiona on maailma ilman ruokahävikkiä.
17 miljoonan euron lisärahoitus
Lokakuussa Matsmart sai päätökseen rahoituskierroksen, joka poiki 17 miljoonan euron lisäpääoman. Uutena omistajana yritykseen sijoitti saksalainen LeadX Capital Partners, minkä lisäksi rahoitukseen osallistuivat jo aiemmin omistajiin kuuluneet IKEA, pääomasijoittaja Northzone, Axel Johnsoniin kuuluva D-Ax sekä Norrsken Foundation.
- Marraskuussa lähdimme Tanskaan ja Saksa on seuraava steppi. Tanskassa ihmiset ovat tykänneet, että tämä on helppo ja toimiva tapa, Böckelman sanoo.
- Ruokahävikki on maailmanlaajuinen haaste. Olemme nyt todistaneet liiketoimintamallimme toimivuuden Pohjoismaissa, joten on hienoa laajentaa toimintaa myös muualle Eurooppaan uuden yhteistyökumppanin kanssa, Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson totesi rahoituskierroksen päätyttyä.
Michaela uskoo, että pieni Suomi saattaa esimerkillään viitoittaa nyt tietä suuressa Saksassa.
Budbee mukaan
Kulunut vuosi on ollut Michaelan mukaan Matsmartille huikea vuosi.
- Ollaan saatu enemmän tavarantoimittajia, asiakkaita ja olemme saaneet myös Budbeen hiilidioksidineutraalin kuljetuksen mukaan logistiikkaan, Michaela kertoo.
Matsmart haluaa niinikään nostaa esille vastuulliset tuottajat.
Yrityksessä odotetaan uutta vuotta hyvillä mielin ja he uskovat vankan kasvun jatkuvan.
Millaisiin verkkokaupan trendeihin Matsmartissa sitten uskotaan vuodenvaihteen edellä?
- Kestävä kulutus jatkaa kasvua ja ympäristö korostuu. Ruokaostoksiin tulee enemmän etukäteissuunnittelua ja ruuan ostaminen verkossa tulee yleistymään, hän listaa.
Matsmartin asiakkaan ovat viimeksi mainitun osalta aina olleet edelläkävijöitä.
- Meidän asiakkaamme ovat niitä, jotka ovat aina ostaneet verkkokaupoista ja edelläkävijöitä, mutta nyt ruuan ostaminen verkossa on lyönyt läpi! Michaela Böckelman iloitsee.
***
Näillä viidellä vinkillä vähennät joulupöydän hävikkiä
Joka neljäs suomalainen heittää ruokaa roskiin joulun jälkeen. Moni myös kokee, että sopivan ruokamäärän arviointi jouluksi on ainakin melko vaikeaa. Tämä käy ilmi Matsmartin tilaamassa tutkimuksessa. Kantarin toteuttamaan tutkimukseen osallistui 1149 suomalaista.
- Joulu on monessa kotitaloudessa vuoden tärkein juhla. Siksi onkin luonnollista, että suomalaiset haluavat, että joulupöydässä on monipuolisia antimia ja ruokaa on riittävästi. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyvällä etukäteissuunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää joulun ruokahävikkiä, Michaela Böckelman kertoo.
Tutkimuksen mukaan hävikkiin päätyvän ruoan määrä on myös merkittävästi suurempi kuin tavallisena arkena. Vastaajista 44 % kertoi heittävänsä enemmän ruokaa pois joulun jälkeen kuin muulloin.
- Toivottavasti moni suomalainen muistaa myös jouluna tehdä järkeviä valintoja, joiden avulla hävikki olisi mahdollisimman pientä. Esimerkiksi kalaa ja muita tuoretuotteita kannattaa ostaa vain jouluna tarvittava määrä. Lisäksi joulupöytään kannattaa ostaa vain niitä ruokia, joista perheenjäsenet varmasti pitävät, Böckelman jatkaa.
Matsmart listasi viisi vinkkiä, joiden avulla hankit juuri oikean määrän ruokaa joulupöytään ja vältät turhan ruokahävikin.
Viisi vinkkiä joilla vähennät ruokahävikkiä jouluna:
Vähennä joulupöydän valikoimaa. Suunnitelkaa jouluateria koko perheen kanssa ja listatkaa ne ruoat, joita oikeasti haluatte syödä. Jättäkää ostamatta listan loppupään ruokalajit.
Laske paljonko ruokaa tarvitaan. Tee yksinkertainen laskelma tarvittavasta ruokamäärästä. Hyvä peukkusääntö on, että neljän hengen reseptistä riittää 10-12 hengelle, kun ruoka tarjoillaan yhdessä muiden ruokalajien kanssa.
Pysy suunnitelmassasi. Kun olet päättänyt joulun menun ja tehnyt ostoslistan, pidä pää kylmänä kaupassa. Älä sorru heräteostoksiin tai osta mitään ylimääräistä “varmuuden vuoksi”. Pysy siis etukäteissuunnitelmassa.
Ajattele pienesti. Käytä mieluusti pieniä tarjoiluastioita: laita aluksi vähäisempi määrä ruokaa esille ja lisää tarvittaessa. Kata pöytään hieman pienemmät lautaset, jolloin syöjien on helpompi ottaa sopiva määrä ruokaa.
Suunnittele ensi vuotta ajatellen. Säästä ostoslista ja käy se joulun jälkeen läpi. Oliko jotain ruokaa, jota ei mennyt lainkaan? Puuttuiko pöydästä jotain? Tämä on hyvä tapa suunnitella ensi joulun ruokia ja arvioida tarvittavia määriä.
