Joka kolmannen suomalaisen sähköpostiosoite on valunut pimeään verkkoon

Käytätkö samaa salasanaa useimmissa paikoissa netissä?

Niin tekevät monet muutkin. Salasanoja tarvitaan tänä päivänä yhteen, jos toiseenkin paikkaan onlinella. Muistamisen helpottamiseksi monet käyttävät samaa salasanaa miltei joka paikassa. Koronaepidemian aikana nettirikollisuus ja identiteettivarkaudet ovat nostaneet päätään ja siksi tähän on syytä varautua.

Nyt vakuutuspalveluyritys mySafety tuo kuluttajien saataville maksuttoman Hakkeroitu.fi-palvelun, jossa kuka tahansa voi tarkastaa ovatko omat tiedot lähteneet teille arvaamattomille pimeässä verkossa.

Ilmoitus

Arviolta reilusti useamman kuin joka kolmannen (37 %) suomalaisen sähköpostiosoite ja salasana löytyvät hakkereiden suosimasta pimeästä verkosta, mySafetyn toimitusjohtaja Niclas Fagerlund kertoo tiedotteessa tänään.

Luku tulee ruotsalaisen Defentryn keräämästä datasta. Defentry on testannut viimeisen vuoden aikana 8530 suomalaisen sähköpostiosoitteen, joista 3189 oli vuotanut nettiin. Saman kartoituksen mukaan sähköpostiosoitteista salasanoineen pimeästä verkosta löytyy eniten gmail-osoitteita, sitten hotmail-osoitteita ja kolmanneksi live-osoitteita.

 

Näin tiedot joutuvat nettiin

Nyt jotakuta ehkä mietityttää, miten tiedot sitten joutuvat nettiin. MySafetyn mukaan se menee käytännössä niin, että esimerkiksi verkkokauppa on joutunut tietomurron kohteeksi, jolloin sähköposti ja salasana saattavat joutua rikollisten ulottuville. Tuolloin samalla salasanalla saatetaan päästä myös muihin kuluttajan käyttämiin palveluihin ja tietoihin.

Tästä syystä on erittäin tärkeää, että käytämme kaikissa palveluissa eri salasanoja, jolloin niitä kaikkia ei pystytä murtamaan kerralla. Salasanat kannattaa tehdä vahvoiksi, koska niitä on huomattavasti vaikeampi murtaa kuin lyhyitä yksinkertaisia sanoja ilman erikoismerkkejä, Fagerlund muistuttaa.

 

Tarkasta säännöllisesti

Defentryn tietokanta koostuu 10 500 000 000 dokumentista. Hakkeroitu.fi-palvelu tarkastaa löytyykö testin tekijän henkilökohtaisia tietoja datasta. Sinne on koottu nettiin vuotaneita ja varastettuja tietoja useista eri lähteistä.

Varastetut henkilötiedot leviävät nopeasti eri kanavien ja foorumien kautta, ja tietokantaan lisätään jatkuvasti sekä uusia että vanhoja tietovuotoja. Henkilökohtaisten tietojen valuminen nettiin kannattaa tarkistaa säännöllisesti esimerkiksi tekemällä uusi sähköpostihaku Hakkerointi.fi-palvelussa. Hyvä tarkistusväli on joka kolmas kuukausi, Fagerlund suosittelee mySafetyn tiedotteessa.

Ilmoitus

 

MySafetyn vinkit vahvan salasanan luomiseen

Näin hakkerin on vaikeampi murtaa salasana:

  • Maailman yleisimpiä salasanoja, kuten 123456, 12345678, password, iloveyou ja qwerty, ei pidä käyttää.
  • Vahvan salasanan pituus on vähintään 12 merkkiä, ja se sisältää isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita ja välimerkkejä – mitä pidempi salasana on, sitä vaikeampi se on murtaa.
  • Helposti henkilöön yhdistettäviä henkilökohtaisia viittauksia kannattaa välttää. Esimerkiksi sukunimen tai katuosoitteen käyttäminen salasanassa ei ole suositeltavaa.
  • Eri palveluissa ja tileissä kannattaa käyttää eri salasanoja.
  • Salasanoissa kannattaa suosia suomen kieltä. Suomi on harvinainen kieli ja suomenkielinen salasana on todennäköisesti paremmin suojassa.
  • Vahvan salasanan keksimiseen voi käyttää apuna netistä löytyviä salasanageneraattoreita. Myös useat selaimet tarjoavat automaattisesti vahvoja salasanoja uutta salasanaa luotaessa tai päivitettäessä.
  • Salasana on aina henkilökohtainen.

Yksityishenkilöiden identiteettivarkaudet Suomessa

Tuoretta tutkimustietoa identiteettivarkauksista Suomessa:

  • 134 000 suomalaista on joutunut identiteettivarkauden uhriksi jossain vaiheessa elämäänsä. Uhrien ikäjakaumassa korostuvat alle 34-vuotiaat suomalaiset.
  • Edellisen 12 kuukauden aikana 12 % suomalaisista on joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi. Väestön tasolle muutettuna se vastaa 540 000 suomalaista. 45 000 suomalaisen osalta varkausyritys onnistui.
  • 27 % identiteettivarkauksista sai alkunsa sosiaalisesta mediasta. 35 % vastaajista ei osannut sanoa, missä he olivat menettäneet henkilötietonsa.
  • Identiteettivarkaus aiheutti 38 %:lle uhreista taloudellista vahinkoa.
  • Uutisointi ja kasvanut tietoisuus identiteettivarkauksista on saanut suomalaiset havahtumaan identiteettivarkauksien vakavuuteen. 54 % suomalaisista kertoo haluavansa lisää tietoa identiteettivarkauksista. (Lähteenä käytetty:MySafety)

Faktat pohjautuvat IRO Research Oy:n 8.–16.4.2020 välisenä aikana mySafetylle tekemään tutkimukseen. Tutkimus tehtiin valtakunnallisena nettipaneelina, johon osallistui 1 000 suomalaista. Vastaajat edustivat demografisilta piirteiltään Suomen kansaa sulkien pois alle 18-vuotiaat suomalaiset.

Tilaa

Ethän ole unohtanut uutiskirjettämme Ehandeluutiset?

Kiitos!