Monet verkkokauppiaat käyttävät nykyään tekoälyä kuvien luomiseen blogikirjoituksiin, kampanjoihin ja tuotekuvauksiin. Uuden EU-asetuksen mukaan sisällölle, joka on luotu tekoälyllä ja voi johtaa vastaanottajaa harhaan, on asetettava merkintä.
Jotta merkintä hyväksytään, sen on tiedotettava suoraan ja tulkinnanvarattomasti vastaanottajalle, että materiaali on tietokoneella luotua. Tämä voidaan tehdä näkyvällä tekstillä kuvan yhteydessä, esimerkiksi lyhyellä ja ytimekkäällä tekstileimalla kuvan reunassa.
Merkinnän on oltava riittävän selkeä harhaanjohtamisen estämiseksi, mutta sen ei tarvitse peittää koko kuvaa ja siten pilata visuaalista kokemusta.
Toinen hyväksyttävä lähestymistapa on sisäänrakennetut digitaaliset vesileimat, joiden avulla ohjelmat voivat automaattisesti tunnistaa tiedostot.
Vain harhaanjohtavaa materiaalia koskee
Vastuu sääntöjen noudattamisesta on järjestelmien luojilla ja ammattikäyttäjillä.
Verkkokauppiaiden, jotka julkaisevat realistisia kampanjakuvia, on varmistettava, että asiakkaat saavat tiedon. Samalla tiettyä materiaalia vapautetaan merkintäuupumuksen estämiseksi, jolloin varoitukset menettävät lopulta tehonsa.
EU on valinnut keskittyä lainsäädäntöön, joka koskee sisältöä, joka todella voi hämätä silmää kaupallisessa tai uutisympäristössä.
On vaikea tietää, mihin voi luottaa, mikä on totta ja mikä ei. Se on sekä demokraattinen ongelma että kuluttajaongelma, sanoo Katja de Vries, julkisoikeuden dosentti Uppsalan yliopistossa Sveriges Radion haastattelussa.
Sakkojen riski verkkokaupassa
Jos yritys rikkoo tekoälyasetusta, voidaan määrätä seuraamussakkoja. Rangaistus voi olla 3 prosenttia kokonaisliikevaihdosta tai 15 miljoonaa euroa.
Sisällölle, jolla on selvästi taiteellinen tai satiirinen tarkoitus, asetetaan kuitenkin vähemmän vaatimuksia merkinnän näkyvyydelle.