Tie nykyiseen alustaan ei ole ollut suora. Ennen kuin digitaalinen markkinapaikka muotoutui, yritys toimi nimellä Microliving Scandinavia AB ja työskenteli täysin toisenlaisen, fyysiseen rakennusalaan suuntautuneen liikeidean parissa.
Microliving alkoi projektina luoda edullisia ja kestävämpiä asuntoja ryhmille, jotka usein jäävät nykyisten asumisvaihtoehtojen väliin, sanoo John Waldemarsson ja jatkaa:
Kyse oli ennen kaikkea nuorista ensiasunnon ostajista ja eläkeläisistä, jotka halusivat luopua suuremmasta omakotitalosta, mutta eivät välttämättä muuttaa kerrostaloasuntoon, ja jotka eivät samaan aikaan halunneet tai voineet ostaa mitään liian suurta ja kallista.
Suunnitelmat kuitenkin tyssäsivät, kun toimintaympäristön tekijät muuttuivat.
Tarkoituksena oli kehittää pienempiä, hyvin suunniteltuja ja kustannustehokkaita asuntoja joustavien moduulirakenteiden avulla. Sitten tuli pandemia, rakennuskustannukset muuttuivat ja pankit muuttuivat huomattavasti pidättyväisemmiksi uusien asuntoprojektien rahoituksessa, sanoo John Waldemarsson.
Tämä heikensi hankkeen toteuttamisedellytyksiä huomattavasti, ja Microliving laitettiin jäihin ennen kuin minkäänlaista operatiivista myyntiä ehdittiin aloittaa.
Sen sijaan, että yritys olisi ajettu alas, sen annettiin levätä oikeaa hetkeä odotellessa. Pysähtyneen asuntoprojektin tuottamasta pettymyksestä alkoi pian hahmottua täysin uuden konseptin ääriviivat.
Kun ajatus Reloopdesignista myöhemmin syntyi, näimme skaalautuvamman mahdollisuuden, joka oli lisäksi lähellä alkuperäistä kiinnostustamme kestävyyttä ja resurssitehokkuutta kohtaan, toimitusjohtaja sanoo.
Sen sijaan, että yritys olisi lakkautettu, perustajat päättivät uudistaa toiminnan ja vaihtaa nimeksi Reloopdesign Group AB.
Kyseessä on siis selkeä suunnanmuutos, mutta samalla siinä on punainen lanka. Microlivingissä oli kyse tilan, materiaalien ja taloudellisten resurssien viisaammasta käytöstä. Reloopdesign vie samaa perusajatusta eteenpäin, mutta digitaalisen markkinapaikan ja infrastruktuurin kautta, joka voi kattaa monenlaisia kiertotaloustuotteita ja -materiaaleja.
Teknisiä kynnyksiä ja paikallisia haasteita
Uuden verkkokaupan rakentaminen tyhjästä vie aikaa, ja tavoitteet asetettiin korkealle alusta alkaen. Kesäkuun lopussa palvelu pehmeälanseerattiin neljässä maassa samanaikaisesti.
Työ ennen kesän pehmeälanseerausta käsitti muun muassa markkinapaikan kehittämistä, tuotemerkkien rekrytointia ja laadunvarmistusta, sopimuksia, maksuvirtoja, logistiikkaa sekä mukautuksia Pohjoismaiden väliseen kauppaan, sanoo John Waldemarsson.
Koko Pohjoismaiden laajuinen laajentuminen kerralla asetti vaatimuksia rakenteelle, sillä alue on kaukana yhtenäisestä.
Suurin haaste on ollut se, että Pohjoismaita pidetään usein yhtenäisenä markkinana, vaikka jokaisella maalla on omat edellytyksensä. Tämä koskee kieltä, ostokäyttäytymistä, maksuja, rahtia, arvonlisäveroa ja palautusten käsittelyä. Norja tuo lisäksi mukanaan tulli- ja tuontikysymyksiä, joita ei vastaavasti ole EU:n sisällä.
Pinnan alla tarvittiin myös järjestelmä, joka pystyisi käsittelemään useita riippumattomia toimijoita samassa kassa- ja maksuvirrassa ilman, että yrityksen itsensä täytyisi pitää omaa varastoa.
Teknisesti suuri tehtävä on ollut rakentaa virta, jossa useat riippumattomat tuotemerkit voivat myydä saman markkinapaikan kautta, mutta hallinnoida itse varastoa ja toimituksia. Maksun tulee jakautua oikein, asiakkaan tulee saada yhtenäinen kokemus ja meidän on pystyttävä samanaikaisesti käsittelemään rajat ylittäviä tilauksia.
Onnistuakseen vakiinnuttamaan asemansa naapurimaissa yritys on palkannut työntekijöitä paikan päälle.
Maajohtajamme ovat siksi tärkeässä roolissa. He auttavat meitä ymmärtämään kunkin maan markkinoita, rakentamaan paikallisia suhteita, rekrytoimaan tuotemerkkejä ja kehittämään B2B-liiketoimintaa.
Emme siis yritä johtaa neljää markkina-aluetta pelkästään Ruotsista käsin. Yhdistämme yhteisen teknisen alustan ja pohjoismaisen strategian ihmisiin, jotka ymmärtävät paikallisia markkinoita, liiketoimintakulttuureja ja asiakkaiden tarpeita.
Myös itse valikoima on vaatinut jonkin verran selitystyötä asiakkaille.
Markkinoinnillisesti toinen haaste on ollut selittää, että kiertotalous ei ole yksittäinen tuotekategoria, sanoo John Waldemarsson.
Se voi olla mitä tahansa huonekaluista ja sisustuksesta rakennusmateriaaleihin, liikelahjoihin ja pakkauksiin. Siksi meidän on yhdistettävä selkeä laadunvarmistus riittävään leveyteen ollaksemme merkityksellisiä sekä yrityksille että kuluttajille.
Yritysmyynti näyttää tietä
Markkinapaikka on avoin yksityishenkilöille, mutta yritys näkee nopeimman liikehdinnän ja suurimmat volyymit tällä hetkellä täysin toisessa asiakassegmentissä.
Juuri nyt näemme suurimman potentiaalin ja nopeimman kehityksen B2B-puolella, toimitusjohtaja sanoo ja jatkaa:
Yritykset ja julkiset toimijat kohtaavat yhä suurempia vaatimuksia ostojensa dokumentoinnissa ja arvoketjujensa vaikutusten ymmärtämisessä. Samalla on edelleen vaikeaa löytää kiertotaloustuotteita, vertailla vaihtoehtoja ja saada oleellista tuote- ja kestävyystietoa yhdestä paikasta.
Tapa, jolla yritysasiakkaita lähestytään, eroaa siitä, miten tavallisille kuluttajille myydään.
Yritysasiakkaiden kohdalla työskentelemme siksi enemmän neuvovalla ja suhteisiin perustuvalla tavalla. Kyse on suoramyynnistä, kumppanuuksista, tarjouspyynnöistä ja ratkaisuista suurempiin tai toistuviin ostoihin, sanoo John Waldemarsson.
Kehitämme myös toimintoja, joiden tarkoituksena on tehdä tuotetiedoista hyödyllisiä yritysten kestävyystyössä ja arvoketjun epäsuorien päästöjen parissa tehtävässä työssä.
Kuluttajapuolella kyse on sen sijaan kokemuksen yksinkertaistamisesta.
Mitä tulee B2C-puoleen, keskitytään inspiraatioon, selkeään tuoteviestintään, sosiaaliseen mediaan ja siihen, että kiertotalousmuotoilusta tehdään houkuttelevaa ja helppoa ostaa. Yksityisasiakkaan ei tarvitse olla kestävyyden asiantuntija. Tuotteiden täytyy myös seisoa omilla jaloillaan muotoilun, laadun, hinnan ja toimivuuden suhteen.
Näitä kahta asiakasryhmää ei kuitenkaan pidetä toisistaan erillään, vaan ne hyötyvät yhteisestä alustasta.
B2B- ja kuluttajamyynti vahvistavat samalla toisiaan. Yritysliiketoiminta voi luoda suurempia volyymeja, kun taas kuluttajapuoli rakentaa näkyvyyttä, brändiä ja kysyntää.
Sukupolvien välinen dynamiikka
Toiminnan taustalla on kolmikko, jolla on hyvin erilaiset taustat. Työtehtävät jakautuvat operatiivisen johtajan, teknologiajohtajan ja toimitusjohtajan kesken, missä vuosikymmenten kokemus kohtaa nuoren draivin.
Työskentelen pääasiassa yrityksen strategian, rahoituksen, kumppanuuksien, B2B-myynnin ja kansainvälisen laajentumisen parissa, sanoo John Waldemarsson ja jatkaa:
Ervin on teknologiajohtaja ja vastaa tekniikasta, alustasta ja tuotekehityksestä. Simon on operatiivinen johtaja ja vastaa operatiivisesta toiminnasta, kasvusta ja Suomen markkinamme kehityksestä.
Perustajajäsenet Simon ja Ervin ovat 17-vuotiaita. Nuoren iän yhdistämistä toimitusjohtajan perinteisestä myynnistä kumpuavaan taustaan kuvaillaan menestyksen reseptiksi.
Pienessä yrityksessä roolit eivät tietenkään ole täysin rajattuja. Työskentelemme lähekkäin ja autamme toisiamme kaikessa aina uusien tuotemerkkien ja tuotetietojen hankinnasta kampanjoihin ja asiakaskokemuksen kehittämiseen.
Hän pitää tiimikokoonpanoa pelkkänä etuna jokapäiväisessä työssä.
Ikäero on vahvuus. Minä tuon mukanani pitkän kokemuksen monimutkaisesta B2B-myynnistä, liiketoiminnan kehittämisestä ja työskentelystä suurempien yritysten kanssa, kun taas Ervin ja Simon tuovat teknistä osaamista, luonnollisen digitaalisen näkökulman, yrittäjähenkeä ja korkean toteutusnopeuden.
Vanhojen urien puuttuminen saa nuoremmat perustajat uskaltamaan ajatella toisin.
He ovat myös vähemmän sidottuja siihen, miten markkinapaikan tai verkkokaupan pitäisi perinteisesti toimia, sanoo John Waldemarsson.
Tämä johtaa siihen, että he kyseenalaistavat usein pinttyneitä rakenteita ja löytävät muita teitä eteenpäin. Kokemuksen ja nuoremman näkökulman yhdistelmä saa meidät näkemään sekä riskit että mahdollisuudet eri kulmista.
Perusta sille, että he ylipäätään perustivat yrityksen yhdessä, perustui yhteiseen havaintoon.
Olen työskennellyt suuren osan työelämästäni B2B-myynnin, liiketoiminnan kehittämisen ja kansainvälisten asiakassuhteiden parissa. Suuri osa taustastani on tilauspohjaisissa ohjelmistoratkaisuissa taloudelliseen raportointiin, lakisääteiseen kestävyysraportointiin ja muuhun regulatoriseen raportointiin, jotka on suunnattu ennen kaikkea suuremmille ja pörssinoteeratuille yrityksille Ruotsissa, Norjassa ja Baltiassa. Minulla on kokemusta myös kiinteistö-, rakennus- ja kiinteistötekniikan alalta, sanoo John Waldemarsson.
Tämä on antanut minulle selkeän kuvan kuilusta yritysten kohtaamien kestävyysvaatimusten ja sen tiedon välillä, joka todellisuudessa on saatavilla ostoksia tehtäessä. Tämä on myös tärkeä osa Reloopdesignin taustaa. Emme halua vain luoda yhtä verkkokauppaa lisää, vaan rakentaa alustan, jossa oleellinen kestävyystieto voi kulkea itse maksutapahtuman mukana.
Ervin ja Simon täydennsivät kuvaa osaamisellaan tekniikan ja käytetyn tavaran verkkokaupan alalta.
Ervinillä, joka on teknologiajohtaja, on kokemusta omien digitaalisten järjestelmien rakentamisesta muun muassa kiinteistötekniikan ja verkkokaupan alalla. Simon, operatiivinen johtaja, on aiemmin työskennellyt yrittäjyyden parissa second handin ja kestävän verkkokaupan parissa. Hän vastaa tällä hetkellä operatiivisesta toiminnasta ja kasvusta.
Kun heidän erilaiset kokemuksensa tuotiin pöydälle, oli selvää, että markkinoilla oli ilmeinen rakennevika. Hyvistä kiertotaloustuotteista ei ollut puutetta; ongelma oli ennemminkin se, että pienet valmistajat olivat hajallaan omilla sivustoillaan ja heiltä puuttui täysin yhtenäinen kanava suurempien ostajien tavoittamiseen.
Monilta puuttuvat lisäksi resurssit omien myyntikanavien perustamiseen useille markkinoille.
Tämän oivalluksen myötä he alkoivat hahmotella ratkaisua.
Näimme sen vuoksi mahdollisuuden koota heidät yhteiselle pohjoismaiselle markkinapaikalle ja samalla tehdä sekä yrityksille että yksityishenkilöille helpommaksi valita kiertotalousvaihtoehto, sanoo John Waldemarsson.
Meillä on erilaiset taustat ja näkökulmat, mutta jaamme tavoitteen rakentaa kansainvälinen yritys, joka voi saada aikaan konkreettista muutosta.
Perustajakolmikon lisäksi yritys on rekrytoinut henkilöstöä eri puolilta Pohjoismaita, muun muassa asiantuntijan tarkastamaan tuotteita.
Meitä kolmea perustajaa täydentää tänään laajempi pohjoismainen tiimi. Thomas Krogilla on kokemusta B2B-myynnistä ja kestävyysraportoinnista, ja hän vastaa Tanskan markkinoista. Bjørn Kringstadilla on yli 30 vuoden kokemus vuosikertomuksista ja yritysviestinnästä, ja hän vastaa Norjasta.
Shobini Sai työskentelee liiketoiminnan kehittäjänä kiertotalousasioissa. Hänellä on maisteritausta, jossa yhdistyvät muotoilu, liiketoiminnan kehittäminen, tekniikka ja kestävyys. Hän on myös mukana perustamassa kiertotalousmuotoilualoitetta, joka tutkii, miten paikallista teollisuusjätettä voidaan muuttaa houkutteleviksi tuotteiksi. Meillä hän työskentelee liiketoiminnan kehittämisen, brändisuhteiden, viestinnän, tapahtumien ja strategisen tuotekehityksen parissa. Juuri kaupallisen kokemuksen, tekniikan, nuoren ja vanhan yrittäjyyden, paikallisen markkinatuntemuksen ja kiertotalousmuotoilun osaamisen yhdistelmä tekee tiimistä vahvan.
Tavoittelee satojen miljoonien myyntiä
Kun infrastruktuuri on paikallaan ja tuotteet ovat livenä, kyse on nyt liiketoiminnan skaalaamisesta ja sellaisten toimintojen rakentamisesta, jotka houkuttelevat todella suuria ostajia.
Suurin onnistumisemme tähän mennessä on se, että olemme onnistuneet etenemään ideasta toimivaan pohjoismaiseen markkinapaikkaan ja saaneet samalla mukaan tuotemerkkejä useista eri maista ja tuotealueilta, sanoo John Waldemarsson.
Alan vastaanotto on osoittanut, että he ovat oikeilla jäljillä.
Meille tämä on tärkeä osoitus siitä, että ongelma, jota yritämme ratkaista, on olemassa myös tavarantoimittajien puolella. Monet pienemmät ja innovatiiviset kiertotaloustuotemerkit tarvitsevat parempaa näkyvyyttä, enemmän myyntikanavia ja apua yritysmarkkinoiden tavoittamisessa. Yksittäiselle tuotemerkille on sekä kallista että aikaa vievää vakiinnuttaa asemansa erikseen neljässä maassa.
Jatkossa erityisesti transaktiovolyymia mitataan tarkasti.
Tärkein kokonaisparametri loppuvuoden aikana on alustan kautta tapahtuva kokonaismyyntiarvo. Mutta nykyisessä vaiheessamme seuraamme myös sitä, kuinka moni tuotemerkki on tosiasiassa aktiivinen ja saa oleellista liikennettä, kyselyitä tai myyntiä. Liitettyjen kumppaneiden määrällä on vähemmän merkitystä, jos ne eivät luo arvoa asiakkaille.
Koska B2B on ensisijainen painopiste, myös asiakaspolkua arvioidaan erikseen yritysasiakkaiden osalta.
B2B-puolella seuraamme lisäksi kvalifioitujen kyselyjen määrää ja sitä, kuinka moni niistä kehittyy konkreettisiksi kaupoiksi. Siellä ostoprosessit ovat usein pidempiä, mutta tilausarvot voivat samalla olla huomattavasti suurempia.
Suunnitelmana on nyt siirtyä uudesta lanseeratusta alustasta kannattavaan liiketoimintakoneeseen.
Loppuvuoden 2026 aikana keskitymme kehittämään markkinapaikkaa pehmeälanseerauksesta vakiintuneeksi kaupalliseksi toiminnaksi. Aiomme liittää mukaan lisää tarkkaan valittuja tuotemerkkejä – joita on tällä hetkellä 18 –, kasvattaa myyntiä ja vahvistaa paikallista läsnäoloamme Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa, hän sanoo.
Paikallinen työ ulkomaisilla markkinoilla on kasvuun johtava kulmakivi.
Maajohtajamme tulevat olemaan tärkeitä tässä kehityksessä. He auttavat meitä rakentamaan paikallisia tuotemerkkien ja yritysasiakkaiden verkostoja, samalla kun säilytämme yhteisen pohjoismaisen alustan ja asemoinnin, sanoo John Waldemarsson.
Julkisten hankkijoiden työn helpottamiseksi yritys rakentaa nyt uutta toimintoa suoraan alustalle.
Jatkamme myös B2B-tarjouksemme kehittämistä. Tärkeä osa on tarjouspyyntötoimintomme, jossa yritykset ja julkiset toimijat voivat julkaista tarpeitaan tai tulevia hankintojaan, vaikka heillä ei vielä olisikaan täysin valmista tuote-erittelyä. Oleelliset tuotemerkit voivat sitten ehdottaa kiertotalousratkaisuja ja valita, haluavatko ne jättää tarjouksen.
Tämän lisäksi he työskentelevät kootakseen tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista.
Rinnakkain jatkamme työtä kestävyyslaskurimme parissa. Sen on määrä jäsentää ja selkeyttää tietoa muun muassa materiaaleista, kierrätetystä sisällöstä ja kiertotalousominaisuuksista. Tavoitteena on, että tiedosta tulee hyödyllistä sekä ostopäätöksissä että yritysten kestävyystyössä.
Mutta seuraavalle tasolle siirtyminen vaatii pääomaa. Siksi he suunnittelevat nyt sijoituskierrosta ja asettavat selkeitä tavoitteita.
Taloudellisesti ensimmäinen tavoitteemme on osoittaa skaalautuva malli, jossa on toistuvaa myyntiä, kasvavaa myyntiarvoa ja konkreettisia B2B-kauppoja, sanoo John Waldemarsson ja lopettaa:
Nykyisessä kolmivuotissuunnitelmassamme tavoitteena on noin 258 miljoonan kruunun vuotuinen myyntiarvo alustan kautta kolmantena vuotena. Valmistelemme myös 5 miljoonan kruunun pääomakierrosta tiimin, markkinoinnin ja B2B-tarjonnan laajentamiseksi sekä yrityksen viemiseksi kohti kannattavuutta. Tavoitteena ei ole vain myydä enemmän kiertotaloustuotteita, vaan luoda digitaalinen infrastruktuuri, joka tekee kiertotalousostoksista helpompia, paremmin todennettavia ja skaalautuvampia.