Keskiviikkona Riksbanken ilmoitti nostavansa ohjauskoron 1,75 prosentista 2,00 prosenttiin. Päätös astuu voimaan 11. marraskuuta 2026. Korotuksen taustalla on vahvistuva ruotsalainen suhdannetilanne yhdistettynä kustannusten nousuun, joka johtuu tarjontahäiriöistä ja nousevista energianhinnoista Lähi-idän sodan vuoksi. Riksbanken arvioi, että nämä tekijät johtavat inflaation nousuun tulevaisuudessa.
Syyskuussa KPIF-inflaatio oli 1,5 prosenttia ja pohjainflaatio, energiasta poislukien, 1,6 prosenttia. Riksbanken toteaa kuitenkin, että väliaikaiset finanssipoliittiset toimenpiteet hillitsevät tällä hetkellä inflaatiota. Ilman näitä toimenpiteitä KPIF:n arvioidaan olleen 3 prosenttia. Inflaation vakauttamiseksi 2 prosentin tavoitetasolle Riksbanken arvioi, että lisäkorotukset ovat todennäköisiä lähitulevaisuudessa, jos nykyiset talousnäkymät pysyvät ennallaan.
Aikaisempi epävarmuus Lähi-idässä
Tilanne Lähi-idässä on leimannut rahapolitiikkaa suurimman osan vuotta. Jo maaliskuussa Riksbanken päätti jättää ohjauskoron muuttumattomaksi 1,75 prosenttiin viitaten geopoliittiseen epävarmuuteen ja nouseviin energianhintoihin. Nyt Riksbanken arvioi, että talouden leviämisvaikutukset yhdessä lisääntyneen kysynnän kanssa edellyttävät tiukempaa rahapolitiikkaa.
Svensk Handel suhtautuu päivän päätökseen selvästi skeptisesti. Organisaation pääekonomisti Maria Mikkonen katsoo, että koronnosto merkitsee kaksinkertaista kiristystä sekä kotitalouksille että kaupallisille yrityksille, tilanteessa, jossa kotitaloudet ovat jo paineen alla korkeampien energia- ja polttoainekustannusten sekä Konjunkturinstitutetin viimeisimmän barometrin mukaan heikentyneen tulevaisuudenuskon vuoksi.
Kotitalouksilla on vähemmän käytettävissä rahaa sekä energian kallistuessa että koron noustessa. Tämä vaikuttaa myös kaupallisten yritysten mahdollisuuksiin kehittää toimintaansa ja palkata työntekijöitä. Ostovoiman kokonaispaineen on painava seuraavissa korkopäätöksissä. Kehotamme toimimaan varovaisesti, sanoo Maria Mikkonen kommentissaan.
Varoitus palautumisen voiman menettämisestä
Svensk Handel on toistuvasti varottanut tiukemman rahapolitiikan seurauksista, kun kuluttajien marginaalit ovat pienet. Vaikka tietyt sektorin osat ovat osoittaneet vastustuskykyä, ala kamppailee edelleen laajan ja vakaan elpymisen puolesta.
Maria Mikkonen katsoo, että korkoase on tylppä työkalu sellaista tarjontahäiriötä vastaan, joka nyt ohjaa hintakehitystä, ja hän näkee riskin, että korotus iskee suoraan kulutustilaan.
Korkeampi ruotsalainen ohjauskorko ei ratkaise globaaleja häiriöitä, jotka nostavat energianhintoja, vaan lisää kotitalouksien ja yritysten korkokustannuksia. On olemassa riski, että elpyminen menettää voimaa ennen kuin kotitaloudet ovat tunteneet sen omassa lompakossaan, sanoo Maria Mikkonen.
Riksbankille esittämänsä kehotuksen lisäksi toimia varovaisesti Svensk Handel esittää myös poliittiselle johdolle kehotuksen priorisoida kotitalouksien taloutta.
Tarvitsemme pikaisesti hallituksen, joka, riippumatta sen ulkonäöstä, priorisoi kuluttajien ostovoiman vahvistamisen. Vahva Ruotsi vaatii vahvan kauppamaan, päättää Maria Mikkonen.