Tämänhetkisen raportin mukaan 65 prosenttia ruotsalaisista kuluttajista käyttää tekoälytyökaluja säännöllisesti, ja 26 prosenttia päivittäin. ChatGPT on yleisin sovellus (76 prosenttia), jota seuraa Google Gemini (43 prosenttia).
Verkkokaupassa 52 prosenttia kuluttajista on käyttänyt tekoälyä viimeisen vuoden aikana tiedonhakuun tai tuotesuositusten saamiseen. Vastaava luku fyysisissä myymälöissä, esimerkiksi mobiililaitteen kautta myymälässä ollessa, on 20 prosenttia. Fyysisessä ympäristössä arvostetuinta on tekoälypohjainen reaaliaikainen hintojen vertailu (39 prosenttia) sekä tuotteiden skannaus lisätietojen saamiseksi (28 prosenttia).
Epäluulo tekoälyn tekemiä autonomisia ostoja kohtaan
Tekoälyn käytöstä tiedonhakuun huolimatta 44 prosenttia kuluttajista suhtautuu kielteisesti siihen, että itsenäiset tekoälyagentit tekisivät ja toteuttaisivat ostoksia heidän puolestaan. Vain 20 prosenttia suhtautuu konseptiin myönteisesti. Suurin este on kontrollin tarve; 57 prosenttia kielteisesti vastanneista ilmoittaa haluavansa säilyttää täyden kontrollin ostopäätöksiinsä.
Monet kuitenkin tuntisivat olonsa mukavammaksi, jos kriittiset osat, kuten maksu ja henkilöllisyyden todentaminen, hoidettaisiin erikseen ja turvallisesti. Raportti osoittaa, että täysin autonomiset ostosjärjestelmät laajalle kuluttajakäyttöön todennäköisesti viivästyvät, ja tulevaisuuden ratkaisut edellyttävät todennäköisesti ihmistä päätöksentekoketjussa.
BankID:n liiketoiminnan kehittäjä Frank Almenning kommentoi aihetta pyöreän pöydän keskustelussa toukokuussa 2026:
Tekniset näkökohdat maksamisesta tekoälyagenttien kautta ovat pitkälti jo paikoillaan, mutta kuka kantaa vastuun, jos jokin menee pieleen?
Uusia standardeja ja datavarastoja
Kulissien takana kehitetään infrastruktuuria, joka käsittelee tulevaisuuden agenttipohjaisen kaupan. Google lanseerasi vuoden 2026 alussa Universal Commerce Protocol (UCP) -standardin ostoprocessien ja kassajärjestelmien orkestroimiseksi tekoälyagenteille. Huhtikuussa 2026 Meta, Microsoft, Amazon, Stripe ja Salesforce liittyivät protokollan tekniseen neuvostoon.
Ruotsalaiset startup-yritykset rakentavat myös uusia palveluita, jotka perustuvat niin sanottuihin datavarastoihin, joihin yritys- ja kuluttajatietoja voidaan tallentaa erikseen. H&M:n tukema eComID kehittää digitaalisia ostokortteja, jotka sisältävät kehonmitat ja tyylitoiveet. Tämä mahdollistaa tekoälymallien tarkempien suositusten antamisen ilman, että tietoja tallennettaisiin itse.
Siirtymä semanttiseen hakuun
Vähittäiskauppiaille kehitys tarkoittaa, että tekoälymallit toimivat yhä enemmän välittäjinä myymälän ja kuluttajan välillä. Arvostelualusta Trustpilot raportoi jyrkän liikenteen kasvun tekoälymalleista, jotka etsivät jäsenneltyä ja jäsentämätöntä dataa vastatakseen kuluttajien tuotekysymyksiin.
Kehitys tarkoittaa siirtymää perinteisistä avainsanoista ja hakukoneoptimoinnista (SEO) semanttiseen hakuun, jossa tekoälymallit analysoivat syvempää kontekstia ja kuluttajien todellisia kokemuksia yksittäisten sanojen sijaan. Trustpilotin mukaan mallit keskittyvät pääasiassa kolmeen kriteeriin tietoja arvioidessaan: relevanssi, sijoitus (luottamussignaalit) ja ajantasaisuus. Yritysten on siten vaikeampi peitellä tuotteiden puutteita, koska tekoälymallit tunnistavat helposti toistuvat negatiiviset mallit yhdistetyssä datassa.