Eletään vuoden kiireisintä aikaa. Monet ovat polkaisseet Black Friday-kampanjan käyntiin jo tänään, osa aikoo aloittaa sen ensi viikolla. Black Friday on laajentunut koko viikon mittaiseksi tai jopa sitä pidemmäksi aikaa, kun ostojuhla venytetään usein aina Cyber Mondayhin asti. Kauppiaat ovat vuoden kiireisimmistä päivistä innoissaan, mutta monelle kuluttajalle päivät aiheuttavat huonoa oloa aina stressistä ahdistuneisuuteen.
Hintavertailupalvelu Hintaopas teki kuluttajatutkimuksen, jonka mukaan 42 prosenttia suomalaisista kokee painetta tehdä ostoksia suurina alennuspäivinä. 12 prosentilla alennusmyyntisesongit aiheuttavat jopa stressiä ja kuormitusta. Syynä siihen ovat muun muassa vaikeudet erottaa jyvät akanoista eli mitkä tarjoukset ovat oikeasti hyviä ja edullisia.
Hintaopas selvittää asiaa tiedotteessa.
Kuluttajan on oltava tässä tarkkana, sillä suuria alennusprosentteja luodaan myös keinotekoisesti. Näemme hintadatastamme, että viime vuonna noin joka kymmenennen listaamamme tuotteen hintaa ensin nostettiin ennen Black Weekiä ja sitten laskettiin Black Fridayksi. Kuluttajan kannattaakin katsoa prosentin sijaan euromääräistä alennusta ja tuotteen hintahistoriaa. Onko hinta juuri nyt poikkeuksellisen matala, vai onko tuotteen itse asiassa saanut parempaan hintaan jonain muuna ajankohtana, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett sanoo.
Hintaopas haastatteli myös talouden psykologiaan erikoistunutta psykologia Maarit Lassanderia, jonka mukaan alennusmyynnit hämärtävät kuvaa siitä, mikä tuotteen arvo oikeasti on.
Harvoin mietimme, mitä olemme valmiita maksamaan tuotteesta: minkä arvoinen se on minulle, kuinka paljon olen valmis tekemään töitä sen saamiseksi, ja mikä on maksimihinta, jonka olen valmis maksamaan? Tätä voi arvioida esimerkiksi kalliiden luksustuotteiden kautta: jos tuote tuo muutakin arvoa kuin peruskäyttötarkoituksen, niin ostos on todennäköisesti itselle kannattava. Jos sen sijaan arvoa on vaikea tunnistaa, niin silloin siihen ei ole ehkä kannattavaa käyttää niin paljon rahaa – vaikka tuote olisi hyvässä alennuksessa, Lassander sanoo.
Alennussesongeissa on myös muita elementtejä, jotka nostavat stressin määrää. Yksi sellainen on niiden nopea tempo ja kiireen tuntu, mikä saattaa pakottaa tekemään liian nopeita ostopäätöksiä. Painetta luo tunne siitä, että on pakko ostaa ennen kuin tuotteet loppuvat. Lassanderin mukaan rajoitettuja eriä käytetään sisäänheittotuotteina, joilla houkutellaan ihmiset kauppaan.
Alennusmyynnit voivat aiheuttaa jopa joukkohysteriaa, kun näemme muiden nappailevan tuotteita koriin tai jonottavan jotain: pitäisikö minunkin olla kiinnostunut tuosta ja jääkö minulle yhtään? Oma alkuperäinen tarve saattaa kokonaan unohtua, kun siitä, mikä kiinnostaa muita, tuleekin kiinnostavampaa. Samojen resurssien hamuaminen aktivoi jopa kilpailutilanteen, ja kokemus voittamisesta ja muiden haluaman aarteen saamisesta voi olla huumaava, Lassander selvittää.
Stressiä tai kuormitusta kokeneiden suomalaisten mukaan ärsykkeitä, kuten mainoksia, alennuslappuja ja kampanjoita on liikaa.
Lassanderin mukaan kaiken epämukavuuden keskelläkin alennusmyynnit ovat useille silti ainoa mahdollisuus investoida arvokkaampiin ostoksiin ja jotkut ajoittavat ostonsa tarkoituksella näihin sesonkeihin.
Tämä voi olla järkevää taloudellista ajattelua, jos löytää hakemansa tuotteen. Usein alennusmyynneistä tulee kuitenkin ostettua myös tuotteita, jotka eivät ole täysin sitä, mitä oltiin hakemassa. Ale-ostos luo illuusion rahan säästämisestä, koska tuotteen sai halvalla. Oikeasti kyse on kuitenkin kompromissista, koska tuote ei ole loppujen lopuksi täysin sopiva, hän sanoo.
Hintaoppaan Liisa Matinvesi-Bassett kehottaa niin ikään miettimään ostoksilla, mille on todellista tarvetta.
Ennen ostopäätöstä kannattaa miettiä tarkasti, mitä ominaisuuksia tuotteelta haluaa, ja ostaa vain sellainen tuote, johon voi olla aidosti tyytyväinen. Usein alennukseen voidaan laittaa esimerkiksi vanhempia malleja tai varastoylijäämiä. Tiettyjä tuotteita voi saada hyväänkin hintaan. Mikäli halutut ominaisuudet voi saada esimerkiksi vanhemmastakin mallista, niin ale-tuotehan on kannattava ostos. On hyvä miettiä etukäteen myös oma budjetti, jonka sisällä haluaa pysyä, hän neuvoo.
Aiheuttaa ostomorkkista
Joka viides viime vuoden Black Fridayna ostoksia tehnyt raportoi hankkineensa tuotteita, jotka osoittautuivat myöhemmin tarpeettomiksi. Maarit Lassanderin mukaan sellaiset ostot voivat aiheuttaa jopa ostomorkkista, mikä kumpuaa häpeän tunteesta.
Virheostos voi alkaa hävettää. Ihmiselle on luontaista pyrkiä irti häpeän tunteesta esimerkiksi yrittämällä olla ajattelematta asiaa tai perustelemalla ystävälle miten ansaittu ostos oli, hän sanoo.
Hintaoppaan haastattelema psykologi muistuttaa kuitenkin, että ihmiset häpeävät usein asioita, jotka eivät ansaitse häpeää. Häpeän tunne syntyy siitä, kun tiedostamatta tai tiedostetusti jättää itselleen asettamansa normit täyttämättä.
Häpeä on hyödyllinen ja informatiivinen tunne, joka voi auttaa vastaisuudessa toimimaan eri tavalla. Kannattaa siis virheostoksen ja siitä seuraavan harmituksen jälkeen hyväksyä tapahtunut, miettiä millainen tunne sillä kertaa ajoi kohti ostopäätöstä, päästää irti häpeästä ja muotoilla tapahtunut opiksi tulevaa varten.
| Psykologin vinkit alennusmyynteihin valmistautumiseen
1: Tunnista omat tarpeesi. Mitä oikeasti tarvitset? Olisiko elämä oikeasti kurjempaa jos et saa haluamaasi tuotetta? 2: Vertaile hintoja etukäteen. Kun tiedät mitä haet, niin tutustu sen hintahistoriaan, jotta tiedät onko tuote oikeasti saatavilla alimpaan mahdolliseen hintaan. Lisäksi selvitä, löytyisikö tuote halvemmalla jostain muualta. 3: Mene paikan päälle vain, jos sinulla on selkeä tarve. Myymälät ja verkkokaupat on rakennettu viemään mukanaan ja herättämään kiusauksia. 4: Hidasta ostoprosessia. Jos mahdollista, niin älä tee ostopäätöstäsi hetken huumassa, vaan anna itsellesi harkinta-aikaa. (Lähde: Hintaopas) |
