Euroissa laskettuna verkkokauppa on kasvanut korona-aikana 45 prosenttia. Verkosta on nyt tullut koko kaupan ydin. Asia ilmenee alustapalvelutoimittaja Vilkkaan tuoreesta verkkokauppaindeksistä.
Ilman hyvää verkkokauppaa eivät ihmiset välttämättä edes tule myymälään, huonekaluliike Kuusilinnan verkkokaupan vetäjä Linda-Stenman-Kuusilinna kertoo.
Vilkas Groupin toimitusjohtaja Markku Korkiakoski arvioi tiedotteessa, että verkkokaupan kasvu pitää sisällään monta kaupan käynnin kannalta merkittävää tekijää.
Koronan alkaessa tilausmäärät räjähtivät hurjaan kasvuun, mutta keskimääräinen tilaus pieneni. Nyt tilausmäärät ovat tasaantuneet koronan alkuvaiheen tasolle, mutta tilausten arvo on noussut rajusti. Verkossa tehdään yhä isompia ostoksia. Verkosta on tullut tärkein sisäänheittäjä myös kivijalalle. Kyse on siis koko kaupan suuresta murroksesta, hän sanoo.
Yksi esimerkki muutoksesta on 80-vuotias perheyritys Kuusilinna, joka myy huokaluja ja sisustustarvikkeita. Se on nelinkertaistanut liikevaihtonsa reilussa viidessä vuodessa. Linda Stenman-Kuusilinna luotsaa yhtiön liiketoimintaa onlinella.
Kaikkein tärkeintä meille on tietenkin tuotantomme kotimaisuus ja laadukas sekä ajanmukainen design. Mutta ihmisten on löydettävä ne verkosta ja uskottava tuotteeseen jo ennen perinteistä asiakaspalvelutilannetta, jotta kauppa oikeasti käy. Ilman hyvää verkkokauppaa eivät ihmiset välttämättä edes tule myymälään, hän sanoo ja jatkaa:
Voidaan jopa sanoa, että verkkokauppa on nyt samassa asemassa kuin verkkosivut olivat muutama vuosikymmen sitten, eli jos yrityksellä ei ole verkkokauppaa se vähentää yrityksen uskottavuutta. Meille sohvakauppaankin tullaan vain, jos verkkokauppa jo vakuutti. Siksi uskottava ja ajanmukainen verkkokauppa, puoleensavetävä sivusto ja markkinointi verkossa ovat olleet myös myymälöidemme menestyksen takana.
Kuusilinnalle verkkokauppa avaa ovet koko Suomeen, kun yhä useammat uskaltavat jo ostaa isommatkin tuotteet, kuten sohvat, ilman koeistumista suoraan onlinella.
Olemme panostaneet todella paljon someen, joten ihmiset löytävät helposti sohvistamme todelliset käyttäjäkokemukset. Näkyvyys on aivan ratkaisevaa, Stenman-Kuusilinna toteaa.
Yhtiön toimitusjohtaja Jani Kuusilinna sanoo puolestaan, että yhteys asiakkaaseen syntyy kokonaisuudesta.
Hyvät ja monipuoliset kuvat ovat välttämättömiä, mutta yhtä lailla tuotteet täytyy tarinallistaa. Asiakkaan pitää kokea tuote omakseen jo ilman fyysistä kosketustakin. Ja tietenkin tähän päälle tarvitaan vielä hyvä perinteinen palvelu myymälöissämme.
Linda Stenman-Kuusilinna muistuttaa siitä, että epäonnistumiset pudottavat pieniä toimijoita pois pelistä.
Jos markkinointiin verkossa ei ole panostettu, niin suuret toimijat imaisevat pieniltä markkinat. Kisa kovenee nyt kaikin tavoin varsinkin sisustusalalla, kun koronan tuoma kysyntä alkaa väkisinkin suuntautua pian matkailuun ja muuhun kulutukseen.
Kuusilinna ei ole silti kokonaan verkon varassa vaan panostaa täysillä omnikanavaiseen toimintaan. Huonekaluliike on avannut viimeisen kahden vuoden aikana kaksi uutta myymälää.
Verkko ja kivijalka ovat toimineet meillä upeasti yhteen. Vakuutamme verkossa asiakkaat ympäri Suomen, että meiltä kannattaa ostaa. Uusi myymälämme Porvoon vanhassa kaupungissa taas vetää kävijöitä kaikkialta Suomesta ja tuo siten hienoa lisäarvoa myyntinsä lisäksi. Vantaan Tammiston myymälämme taas sopii autolla liikkuville lapsiperheille, jotka eivät halua Helsingin ruuhkiin. Myymälämme tuovat siis meille asiakkaita verkkoon, ja verkko puolestaan myymälöihin, Jani Kuusilinna sanoo.
Vilkas puolestaan ennakoi Amazonin tulevan lähiaikoina myös Suomeen, mikä tulee vaikuttamaan kaiken kaupan menestykseen.
Verkkokaupan pudotuspeli on meillä jo todellisuutta, Amazon nostaa rimaa entisestään. Useimmat pienet ja keskisuuret verkkokauppiaat voivat silti menestyä hyvin, kun asiakkuuden elinkaarihallinta ja etenkin markkinointi toimivat. Kuusilinna antaa esimerkin, miten kivijalka ja verkko voivat siivittää toisiaan. Yhtä totuutta ei ole. Jokaisen suomalaisen kaupan on syytä miettiä, mikä konsepti toimii murroksessa parhaiten juuri sille. On kansallinen etu, että kotimainen kauppa ja tuotanto jatkossakin mahdollisimman laajasti pärjäävät, Markku Korkiakoski sanoo.
