Etäkaupan vapaamatkustajat ovat kiertotalouden ja toimivan tuottajavastuun suurin uhka
Kiertotalous, verkkokaupan vastuukysymykset ja muut Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen tärkeät kysymykset nousevat valokeilaan torstaina. Silloin Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta (TYNK) kokoontuu Tampere-talossa tuottajavastuuiltapäivään.
- Varmasti yksi tärkeimmistä puheenaiheista on niin sanottu vapaamatkustaja-ongelma, eli Suomeen tavaraa myyvät verkkokaupat, jotka eivät hoida kierrätysvelvoitteitaan lain edellyttämällä tavalla, TYNK:n pääsihteeri Eija Jokela sanoo tiedotteessa.
Monilla aloilla Suomessa tuottajavastuu on kirjattu lakiin. Se tarkoittaa sitä, että tiettyä tavaraa valmistava, myyvä tai maahantuova yritys vastaa tuotteidensa keräämisestä ja asianmukaisesta kierrättämisestä. Tätä varten eri aloille on perustettu omat tuottajayhteisönsä vastaamaan käytännön kierrätystoiminnasta jäsentensä puolesta.
- Kierrätyksen tärkein kysymys on se, miten myös ulkomainen verkkokauppa saataisiin osallistumaan kuluihin. Nyt tilanne on se, että verkkokauppa synnyttää suuret määrät jätettä, jonka käsittelyn Suomessa toimivat vastuulliset yritykset maksavat omina, korkeampina kierrätysmaksuinaan”, TYNK:n puheenjohtaja Arto Silvennoinen sanoo lehdistötiedotteessa.
Kierrätyksen oltava kuluttajalle helppoa
TYNK perustettiin vuonna 2012, ja virallisen neuvottelukunnan asema sillä on ollut vuodesta 2015 lähtien. Suomessa toimivista 17 tuottajayhteisöstä siihen kuuluu jo 13 oman alansa kierrätysorganisaatiota. Kentän laajuutta kuvaa se, että mukana ovat esimerkiksi renkaiden, paristojen ja pienakkujen sekä muovia kierrättävät tuottajayhteisöt.
- Vaikka alat ovat keskenään hyvin erilaisia, monet kysymykset esimerkiksi lainsäädännön suhteen ovat samoja, ja toimimalla yhdessä kykenemme edistämään kierrätystä ja uusiokäyttöä tehokkaasti, Jokela näkee.
Kolmatta kertaa järjestettävä tuottajavastuuiltapäivä on alalle verkostoitumisen kannalta tärkeä. Saman katon alle kokoontuu ihmisiä niin tuottajavastuualojen valmistajien, jakelijoiden kuin kierrätysportaankin puolelta. Toimiva yhteistyö on tärkein rakennuspalikka siihen, että suomalainen kierrätys on maailman huippua.
- Hyvä esimerkki yhteistyön voimasta on erilaisten kierrätettävien materiaalien keräys, joka on keskitetty nykyisin yhteen pisteeseen. Toimiva kierrätys perustuu siihen, että lajittelu on tavalliselle kuluttajalle helppoa, Silvennoinen sanoo.
Suomi on kiertotalouden kärkimaa
Suuremmassa mittakaavassa kierrätyksen ja tuottajayhteisöjen toiminta tähtää suomalaisen kiertotalouden vahvistamiseen. Kasvavan talousmallin yksi keskeisistä ajatuksista on tuotteen koko elinkaaren suunnittelu sivuvirtoja, kierrätystä ja uusiokäyttöä hyödyntämällä.
Mitä paremmin kierrätysjärjestelmä toimii, sitä enemmän säästyy arvokkaita luonnonvaroja.
- Tässä me olemme Suomessa olleet maailman huippua jo kauan, ennen kuin kiertotaloudesta edes alettiin puhua! Esimerkiksi paperia ja aaltopahvia alettiin kierrättää jo 1940-luvun alussa, Jokela huomauttaa.
Jotta kiertotaloudella on edellytykset onnistua, lainsäädännön ja yhteiskunnan rakenteiden on tuettava sitä.
- Toimiva tuottajavastuu on kiertotalouden moottori, Silvennoinen summaa.