Uhkaillaan suoraan tratalla.
Huijauksen tai petoksen kohteeksi joutuneelle pk-yritykselle ja yrittäjälle tapauksesta toipuminen voi olla aikaa vievä prosessi, niin taloudellisesti kuin henkisestikin.
Kilpailu- ja kuluttajavirastossa huijatuksi tulleiden pk-yritysten toimintamahdollisuuksia ja selviytymiskeinoja tutkinut Helena Tuorila kertoo, että monesti yrittäjät kuittaavat tappionsa tekemällä aikaisempaa enemmän töitä tai jopa realisoimalla yrityksen omaisuutta.
- Pienehköt taloudelliset tappiot saatetaan vaan niellä oppirahoina ilman jatkotoimenpiteitä. Huijauksista ja etenkin pienistä huijauksista vain pieni osa nousee julkisuuteen. Huijatuksi tulemista hävetään ja asia halutaan pitää omana tietona, kertoo Tuorila tiedotteessa.
Viranomaisten mielestä perusteettomien laskujen maksaminen tarkoittaa, että suomalaiseen yrityskulttuuriin on pesiytynyt huijauksia suosiva piirre, vaikka huijaamista ei sinänsä pidetäkään hyväksyttävänä toimintana. Maksamisen tunnollisuus erityisesti pienten laskujen kohdalla mahdollistaa väärinkäytökset.
Uusia huijaustyyppejä
Helena Tuorilan mukaan paras tapa torjua huijausta on seurata tiedotusvälineitä. Niitä seuraamalla pysyy kärryillä, millaiset huijaustavat ovat kulloinkin ajankohtaisia - kuten esimerkiksi valelaskut kesälomien aikaan.
Uusi huijaustyyppi on, että huijari ei lähetä laskua, vaan uhkaa suoraan tratalla ja luottotietojen menetyksellä.
– Tällöin on yrittäjän hyvä tietää, että hänellä ei ole mitään hätää, koska perinnässä ei ole toimittu lainsäädännön mukaisesti, Tuorila huomauttaa.