Hintakilpailu olisi asiakkaan etu.
Lääkejakelun uudistamista selvittäneen asiantuntijaryhmän mukaan Suomessa on valmistauduttava lääkejakelun ja apteekkien sääntelyn merkittävään uudistamiseen. Myös kilpailumahdollisuuksia on lisättävä. Lääkeneuvonnan laadukas taso on silti turvattava kaikissa tilanteissa.
Siinä missä terveydenhuollon toimintaympäristö, palvelujärjestelmä, asiakaskäyttäytyminen ja muu terveyden- ja lääkehuollon sääntely ovat muuttuneet, on apteekkien sääntely säilynyt Suomessa yli 30 vuotta muuttumattomana. Nykyinen lääkejakelujärjestelmä nähdään joustamattomana ja kalliina. Kuitenkin uusi teknologia ja toimintaympäristö luovat tarpeita ja mahdollisuuksia uudenlaisille palvelukonsepteille. Selvitysryhmän mukaan tätä kehitystä ei pidä estää sääntelyllä.
Lupajärjestelmä uusiksi lääkeneuvonta turvaten
Nykyinen apteekkilupajärjestelmä sääntelee voimakkaasti alallepääsyä, jolloin apteekkien lukumäärä on pysynyt niin pienenä, ettei niiden välille ole voinut syntyä merkittävää kilpailua. Uusista apteekkiluvista myös valitetaan runsaasti, mikä jarruttaa niiden syntymistä.
Selvitysryhmän mukaan perusteita muusta terveydenhuollosta poikkeavalle sääntelylle ja kilpailun rajoittamiselle ei apteekkialalla kuitenkaan ole, vaan sääntelyn on perustuttava lääkkeen käyttäjän ja yhteiskunnan tarpeisiin, ei organisaatioiden tai omistajuuden.
- Tarveharkintainen lupajärjestelmä on arvioitava uudelleen, painottaa selvityshankkeen johtaja Liisa Hyssälä.
Lääkeyritysten on tällä hetkellä mahdollista käydä hintakilpailua tukkuhintasääntelyn puitteissa ei-korvattavilla reseptilääkkeillä ja suurella osalla itsehoitolääkkeistä. Apteekeilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia lääkkeiden hintakilpailuun vähittäishinnan samanhintaisuuden vuoksi. Lääkkeiden käyttäjät hyötyisivät hinnanalennuksista, mutta ne ovat kiellettyjä.
LUE MYÖS: Löwengrip tj: Suomen apteekkisäännöstely tulisi poistaa!
Lääketaksa määrittelee apteekille sen lääkkeen myynnistä saaman palkkion. Selvitysryhmä katsoo, että lääketaksa suosii kalliimpien lääkkeiden myyntiä, eivätkä tämänhetkiset apteekkitalouden kannusteet tue toiminnan kehittämistä apteekeissa.
Itsehoitolääkkeitä rajatusti myös apteekin ulkopuolelta
Itsehoitolääkkeiden myynti tapahtuu tällä hetkellä lähes kokonaan kivijalka-apteekeissa. Itsehoitolääkkeisiin liittyy haittavaikutuksia siinä missä muihinkin lääkkeisiin, mutta oikein käytettyinä ne ovat turvallisia. Selvitysryhmän mukaan itsehoitolääkkeiden myyntiä voitaisiin laajentaa rajatusti myös kivijalka-apteekkien ulkopuolelle.
Oleellista itsehoitolääkkeiden myynnissä on laadukas farmaseuttinen lääkeneuvonta, jonka tiimoilta Suomessa on oltava valmius vastata myös eurooppalaiseen lääkkeiden verkkokaupan tuloon, muuttuviin palvelutarpeisiin ja digitalisaation murrokseen.
- Kuka tahansa meistä voi tilata verkkoapteekista lääkkeitä. Laajentaminen täytyy aina tehdä lääkeneuvonnan näkökulmasta, Heikki Ruskoaho sanoo.
Selvitysryhmä näkee, että lääkejakelujärjestelmämme perustuu liiaksi kivijalka-apteekkiin, jossa asiakas tulee palvelun eikä palvelu asiakkaan luokse. Liikkuvat apteekit, apteekkilähetit tai vaikkapa uudenlaiset palvelupisteet toisivat joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.
- Myös harvaan asuttujen alueiden apteekkipalveluja tulee parantaa, ei heikentää. Tämä edellyttää uuden teknologian hyödyntämistä, merkittäviä investointeja ja joustavampaa toimintamallia, Liisa Hyssälä toteaa.
Lääkejakeluselvitys 2018 -hankkeen loppuraportti julkistettiin 14.6.2018. Selvityksen toimeksiantaja on Päivittäistavarakauppa ry. Riippumattomasti toimiva selvitysryhmä koostuu lääkealan asiantuntijoista ja selvityshankkeen johtajana toimii Liisa Hyssälä.