"Jos suomalaisissa yrityksissä ei päästä nopeammin suunnitelmista toimiviin käytännön toteutuksiin, riskinä on, että kilpailijat maailmalla ajavat ohi."
Pohjoismaiset yritykset suhtautuvat tekoälyyn ulkomaisia kilpailijoitaan optimistisemmin ja odottavat tekoälyn tuovan merkittävää liikevaihdon kasvua. Verrattuna yrityksiin maailmalla, pohjoismaissa tekoälyn käyttöä ei nähdä pelkästään tapana säästää, vaan aitona mahdollisuutena kasvuun. The Boston Consulting Groupin (BCG) kansainvälisen selvityksen mukaan Pohjoismaat erottuvat myös siinä, että täkäläisissä yrityksissä uskotaan tekoälyn vaikuttavan työntekijöihin pääasiassa positiivisesti. Vaikka into on kova, liian moni pohjoismainen yritys jää silti tekoälyn kanssa lähtötelineisiin.
Neljä viidestä (77 %) BCG:n kyselyyn vastanneesta pohjoismaisesta yritysjohtajasta sanoo, että hänen edustamassaan yrityksessä on ainakin jonkin verran ymmärrystä tekoälystä sekä perehtyneisyyttä aiheeseen. Lähes puolet (43 %) vastaajista kertoo, että hänen yrityksessään on vahvaa tai erittäin vahvaa ymmärrystä tekoälystä. Tänään julkaistavassa raportissa on kerätty tietoa 160:ltä Pohjoismaiselta yritykseltä ja tuloksia on verrattu vastaavan globaalin kyselyn tuloksiin.
Verrattaessa muuhun maailmaan, Pohjoismaissa on enemmän tekoälyn pioneereiksi luokiteltavia yrityksiä (25 % vastaajien yrityksistä). Näiden yritysten edustajien mukaan heidän yrityksissään ymmärretään tekoälyä ja sitä on jo otettu käyttöön. Hieman pienempi osuus (22 %) vastaajista kertoo, että heidän yrityksissään ei ole lainkaan ymmärrystä tekoälystä eikä sitä myöskään ole otettu käyttöön. Näitä kyselyn hännille jääneitä yrityksiä on Pohjoismaissa muuta maailmaa vähemmän.
BCG:n raportin mukaan pohjoismainen into ei kuitenkaan tarkoita, että tekoälyn käyttöönotto olisi riittävän pitkällä. Vaikka tekoäly herättää suomalaisissakin yrityksissä innostusta, se ei siirry osaksi liiketoimintaa. Riski sille, että muutoksessa jäädään taka-alalle, on BCG:n mukaan suuri.
- Jos suomalaisissa yrityksissä ei päästä nopeammin suunnitelmista toimiviin käytännön toteutuksiin, riskinä on, että kilpailijat maailmalla ajavat ohi. Näin kävi esimerkiksi verkkokaupan kanssa, ja sillä oli kauaskantoiset vaikutukset, sanoo toinen raportin kirjoittajista, BCG:n partneri Santeri Kirvelä lehdistötiedotteessa.
Menestyksen resepti: "Think Big, Start Small, Scale Fast"
Syy lähtötelineissä junnaamiselle on Kirvelän mukaan se, että useasti yritykset keskittyvät alun alkaenkin vääriin asioihin.
- Tekoälyn käyttö nähdään liian usein teknologiahankkeena sen sijaan, että se olisi liiketoimintajohdon työväline. Alustojen ja datavarantojen sijaan aivan ensimmäisenä pitäisi miettiä, mihin merkittävään liiketoimintaongelmaan tekoäly voisi tuoda ratkaisun. Vain näin saadaan ylin johto kiinnostumaan tekoälystä ja näkemään sen mahdollisuudet, Kirvelä sanoo.
BCG:n resepti yrityksille tiivistyy kolmeen neuvoon: tavoittele suurta, aloita pienestä, laajenna vauhdilla. Eli kun merkittävä liiketoimintaongelma on selvillä, tekoälyn hyödyntämistä ratkaisuna kannattaa testata ensin pienessä mittakaavassa. Pienemmän mittaluokan kokeilulla on tarkoitus havainnollistaa sitä, miten myös suuri ongelma voitaisiin ratkaista datan avulla. Kun kokeilu tuottaa tuloksia, tekoälyn käyttö kannattaa nopeasti skaalata suuremmaksi, jolloin siitä saadaan jo merkittävä hyöty liiketoiminnalle.
- Jossain vaiheessa yritysten on vain otettava riski ja hypättävä tekoälyn kelkkaan, sillä tuottopotentiaali siellä on merkittävä. Tekoälyn kanssa työskentelevillä tiimeillä on oltava myös riittävät valtuudet toimia, ja tekoäly on otettava nopeasti osaksi yrityksen keskeisiä prosesseja, Kirvelä sanoo.
Tekoälyn toivotaan tuovan voittoja ja helpottavan työntekijöitä
Toisin kuin kilpailijat maailmalla, pohjoismaiset yritykset odottavat tekoälyltä paljon: sen odotetaan kasvattavan yritysten liikevaihtoa seuraavien viiden vuoden aikana. Muualla maailmassa tekoäly nähdään pikemminkin keinona säästää yrityksen kuluissa.
Melkein kaksi kolmesta (62 %) pohjoismaisesta yrityksestä odottaa tekoälyn tuovan muutosta liiketoimintamalleihin seuraavien viiden vuoden aikana. Odotukset ovat murroksessa, sillä vain 19 % yrityksistä kokee tekoälyn jo muuttaneen liiketoimintamalleja viimeisten kolmen vuoden aikana.
Pohjoismaissa tekoälyn uskotaan myös vaikuttavan positiivisesti työntekijöihin, kun taas maailmalla odotukset ovat passiivisemmat. Kolme neljästä pohjoismaisesta vastaajasta (76 %) toivoo, että tekoäly hoitaa osan nykyisistä työtehtävistä seuraavien viiden vuoden aikana. Vain 16 % pelkää tätä kehitystä. Miltei yhdeksän kymmenestä vastaajasta (89 %) uskoo, että tekoäly parantaa yrityksen tuottavuutta.
Haasteena on osaavan työvoiman löytäminen
Suurin haaste tekoälyn käytön lisäämiselle pohjoismaisissa yrityksissä on osaajien löytäminen ja rekrytointi. Raportin mukaan oikeiden osaajien löytäminen on sitä hankalampaa, mitä pidemmällä yritys on tekoälyn käytössä.
- Suomessa on liian pieni pooli datan käytön huippuosaajia ja osaamisen laajentaminen vie paljon aikaa. Samaan aikaan kysyntä lahjakkaista tekijöistä on valtava. Tekoälyn osaajien määrää tulisi lisätä Suomessa nopeasti, Kirvelä sanoo.
Muita haasteita ovat riittävien investointien irrottaminen tekoälyn kehittämiselle, teknologiset rajoitteet, sopivien hankkeiden löytäminen ja data-automaation yleinen vastustus yrityksessä. Raportti osoittaa myös, että vaikka dataa pidetään pohjoismaisissa yrityksissä arvossa, liian harva yritys pystyy tuottamaan ja erottelemaan tekoälyn käyttöön sopivaa dataa. Tämä olisi tärkeä edellytys tekoälyn hyödyntämiselle suuremmassa mittakaavassa.