Digipalveluiden käyttö jakaa iäkkäät kahteen ryhmään.
Yhä useampi yli 65-vuotias hoitaa pankkiasiansa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Suuri osa iäkkäistä kokee pärjäävänsä digipalveluiden kanssa hyvin ja on valmis oppimaan uutta. Kuitenkin samaan aikaan puoli miljoonaa ikäihmistä ei omista tai käytä lainkaan tietokonetta, nettiliittymää tai älypuhelinta ja on vaarassa jäädä täysin sähköisten palveluiden ulkopuolelle.
Tiedot käyvät ilmi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskuksen kyselystä, jolla selvitettiin yli 65-vuotiaiden kokemuksia ja mielipiteitä sähköisistä pankkipalveluista.
- Kyse ei ole marginaalisesta ihmisryhmästä, vaan kasvavasta joukosta aikuisia ihmisiä, joilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus hoitaa raha-asioitaan itsenäisesti, toteaa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva tiedotteessa.
Omat taidot puutteellisia
Osa väestöstä uhkaa jäädä sähköisen asioinnin ulkopuolelle. Rajoitteena voi olla hyvin korkea ikä, heikentynyt toimintakyky, pienet tulot tai osaamisen puute. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä yli 70 prosenttia ei ole käytännössä koskaan käyttänyt nettiä missään muodossa. Eli ainakin 500 000 ikäihmistä, joille pankkiasiointi verkossa on täysin vierasta.
Positiivisista kokemuksista huolimatta yli 1 300 nettivastaajaa halusi kertoa myös, mikä tekee pankkiasioinnin netissä vaikeaksi. Haasteiksi koettiin muun muassa palveluiden monimutkaisuus, pitkät numerosarjat ja suurta tarkkuutta vaativat toimet. Myös omien taitojen puutteellisuus, opastuksen ja neuvojen saatavuus ja teknologian ongelmat nostettiin esiin.
Yli 400 vastaajaa viittasi teknologiaan ja sen tuomiin haasteisiin. Vaadittiin laitteita ja sovelluksia, joita myös ikäihminen pystyy käyttämään. Haluttiin, että ikäihmiset otetaan kehityksessä huomioon, että iäkkäitä ei pakoteta hankkimaan älypuhelinta ja että ilman nettiäkin on voitava asioida.