Svenska Posten AB (Ruotsin posti) ja Post Danmark AS (Tanskan posti) muodostivat konsernin vuonna 2009. Vuosituhannen vaihteesta lähtien tuloja tuova kirjepostitoiminta Tanskassa on laskenut yli 90 prosenttia. Ruotsin suunta on sama.
Syys-joulukuussa 2018 konsulttitoimisto McKinsey & Company teki analyysin PostNordin tulevaisuudesta Ruotsin ja Tanskan valtioitten toimesta.
Ruotsalainen päivälehti Dagens Nyheter pyysi raporttia ”Strategic review of Postnord” ja uutisoi vähän aikaa sitten, että yritystä uhkaa konkurssi. Digitalisointi vähentää kirjeiden jakelua, joka tuo tuloja. Jos PostNord ei sopeuta toimintaansa, heidän on saatava apua valtiolta.
- Tilanne on vakava. Miljardi tuloja häviää joka vuosi, PostNordin toimitusjohtaja Annemarie Gardshol sanoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n haastattelussa.
Raportin mukaan, jos ”me veronmaksajat”, valtio siis, kompensoi kaikkia kirjeenjakelulinjoja, jotka ovat markkinoiden mukaan tuotottomia, mutta kuuluvat yhteiskunnan palveluihin, PostNord voi mennä voitolla. Jos tukea ei anneta ja yhteiskunnan palvelu halutaan ylläpitää, PostNordia uhkaa konkurssi.
- Jos valtio haluaa pitää tämän päivän tason, tuki voi olla ajankohtainen, mutta emme ole siellä vielä, Annemarie Gardshol jatkaa.
Tällä hetkellä PostNord käy dialogia poliitikkojen kanssa siitä voisiko tehtäviä vähentämällä säästää rahaa. Se saattaisi merkitä esimerkiksi kirjepostin jakelua vain joka toinen päivä ja että kirjepostin jakamiseen voisi mennä jopa kolme päivää. Tuolloin PostNord voisi saada säästöjä vähentämällä lentoliikennettä.
- Näemme, että tämä on todellisuus parin-kolmen vuoden sisällä. Se on enemmän linjassa niiden tarpeiden kanssa, jotka ovat, Gardshol sanoo.
PostNord toimii myös Suomessa, mutta sen rooli ei ole sama kuin Ruotsissa ja Tanskassa. 60 prosenttia Postnordkonsernista on Ruotsin valtion omistuksessa ja 40 prosenttia omistaa Tanskan valtio.
