Kaupan liitto julkaisi selvityksen Digitaalisesta kuluttajakaupasta Venäjällä. Vaikka ostovoima Venäjällä on heikohko, maasta löytyy yksi maailman suurimmista verkkokauppamarkkinoista. Kuten muuallakin maailmassa koronapandemia on pistänyt vauhtia verkkokauppaan ja nopeuttanut sen kehitystä, maksamista ja logistiikkaa. Venäläiset kuluttajat eroavat kuitenkin jossain määrin pohjoismaalaisista.
Kaupan liitto kertoo, että Venäjällä talouden kasvuvauhti hidastaa myös verkkokauppamarkkinoiden kasvua. Kertaostoksen arvo verkkokaupassa on pienentynyt siellä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Siitä huolimatta maassa on iso potentiaali ja verkkokauppamarkkinoiden kasvu lähivuosina on nopeampaa kuin länsimaissa keskimäärin.
Ennusteesta riippuen vuosikasvu on Kaupan liiton mukaan keskimäärin vuosina 2020-2024 jopa 12-33 prosenttia.
Digikaupan kasvuun tulevina vuosina vaikuttavat sekä digiostajien määrän kasvu että varsinkin ostoskertojen lisääntyminen. Koronapandemian vauhdittama etätyön ja -opiskelun yleistyminen vahvistaa kehitystä, Kaupan liitto kirjoittaa tiedotteessa.
LUE MYÖS: Ozon.ru avasi ulkomaalaisille yrityksille
Logistiikka aiheuttanut ongelmia
Venäläiskuluttajat ovat olleet epäluuloisia verkkoshoppailua kohtaan ja yhtenä syynä on ollut muun muassa verkkokauppatoimitusten takkuisuus – niihin mennyt pitkä aika ja aika ajoin kadonneet paketit.
Markkinoilla on ollut paljon huijareita, eikä palvelun tasoon ole muutenkaan voinut aina luottaa. Siksi venäläiset eivät mielellään esimerkiksi maksa verkko-ostoksiaan ennen toimitusta. Asenteet ovat pikkuhiljaa alkaneet kuitenkin muuttua, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa kehitystä.
Logistiikan vaikeuksien vuoksi monet verkkokaupat ovatkin alkaneet järjestää jakelua itse. Ympäri laajaa maata on laitettu myös noutopisteitä.
Koronan myötä maksutapoihinkin on tullut muutos. Aiemmin Venäjällä on ollut yleistä maksaa ostos vasta siinä vaiheessa, kun sen saa itselle ja maksuihin on käytetty jopa käteistä. Nyt esimerkiksi Venäjän suurin muotiin erikoistunut alusta wildberries.ru on alkanut Kaupan liiton mukaan toimittaa vain etukäteen maksettuja tilauksia.
LUE MYÖS: Venäjällä on suuri potentiaali – vain 35% ostaa tällä hetkellä verkkokaupasta
Luksus kiinnostaa, vertaisarvot tärkeitä
Hieman pohjoismaalaisista poiketen venäläiset ostavat mieluiten uusia tavaroita. He ovat myös bränditietoisia, vaikka hinnalla on merkitystä. Venäjällä ei esimerkiksi olla yhtä halukkaita pistämään rahaa ylellisiin brändeihin kuin Ruotsissa.
Venäläiskuluttaja eroaa monella tavalla pohjoismaisesta. Jos on tottunut myymään ja markkinoimaan pohjoismaisille verkko-ostajille, samat lääkkeet eivät välttämättä tepsi venäläiseen, Kurjenoja toteaa.
Kaupan liiton mukaan markkinapaikkojen ja verkkokauppojen sivut ovat venäläisille tärkeitä tiedonlähteitä. Vertaisarvoilla ja tuttavien kokemuksilla on myös suuri merkitys – verrattuna nyt esimerkiksi vaikka ruotsalaisiin. Yhtäältä Ruotsissa mainoksilla on suuri merkitys herättäiden antajina, kun taas venäläisiä ne eivät sytytä.
Verkkokauppamarkkinoille löytyy tulijoita
Kaupan liitto kirjoittaa edelleen, että vielä 2010-luvun alussa länsimaiset verkkokaupat olivat venäläisen keskiluokan mieleen. Talouskriisin ja erilaisten pakotteiden tullessa 2014-2016 moni länsimainen brändi ja verkkokauppa jätti kuitenkin markkinat ja ne jäivät kotimaisten ja kiinalaisten yritysten haltuun.
Ostovoiman ja ruplan heikentyessä halvat hinnat olivat entistä tärkeämpi kilpailutekijä, ja varsinkin kiinalaiset – AliExpress etunenässä – osasivat hintakilpailun. Alibaban kaltainen markkinajätti pystyi investoimaan niin logistiikkaan kuin maksamiseenkin ja samalla kilpailemaan myös hinnoilla, Kurjenoja kuvailee.
Kaupan liiton mukaan erityisesti turkkilaiset verkkokaupat mielivät nyt Venäjän markkinoille. Suomelle Venäjä on lähinaapuri, mutta kehityksestä huolimatta kyseessä ei ole helpot markkinat.
Helpoin ensimmäinen askel Venäjän verkkokauppamarkkinoille voi olla venäläisen markkina-alustan kautta – varsinkin, jos alusta tarjoaa itse järjestämänsä logistiikan ja maksujärjestelmät. Kansainvälistyvien, suomalaisten verkkokauppojen kannattaa miettiä myös tätä mahdollisuutta, Kurjenoja sanoo Kaupan liiton tiedotteessa.
