Muuttaako verkkokaupan kasvu kaupunkiympäristöä?

Kaupan Liiton tutkimuksen mukaan viidennes suomalaisista vähittäiskaupoista häviää vuoteen 2030 mennessä.



 

Kivijalkaliikkeet ovat muutoksen kourissa kun verkkokauppa ja kaupungistuminen kasvaa. Entä mitä se tarkoittaa kaupunkien kannalta? Asiaa pohti YIT tiedotteessaan.

– Kansainvälinen verkkokauppa tuo ulottuvillemme tuotteita, joita kotimaisista kivijalkaliikkeistä ei välttämättä saa lainkaan. Kivijalka taas voi fyysisenä ympäristönä tarjota sellaista sosiaalisuutta ja elämyksiä, joihin verkkokauppa ei pysty, YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen sanoo tiedotteessa.

Tutkimusyhtiö AC Nielsenin mukaan esimerkiksi ruuan verkkokauppa on kasvanut 44 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018. Ruokaostokset ovat silti vain 0,4 prosenttia kaikesta ruokakaupasta Suomessa. Kodinkoneet, viihde-elektroniikka, kengät, vaatteet ja palvelut löytyvät niin ikään verkosta.

Verkkokauppa kasvaa, mutta harva kuluttajakauppa voi silti heittäytyä kokonaan sen varaan. YIT:n ja Prior Konsultoinnin syksyllä 2018 toteuttaman Kestävät kaupunkiympäristöt 2018 -barometrin mukaan 80 prosenttia suomalaisista kaupunkilaisista suosii perinteistä kaupassakäyntiä, jossa voi itse valita tuotteet ja ostokset saa ne heti mukaan. Nettiostamista ja kotiin kuljetettuja toimituksia suosi vain yksi kymmenestä. Tulos ei juuri vaihdellut eri ikäluokkien välillä.

– Verkkokaupat avaavat lippulaivamyymälöitä, koska ne haluavat vahvistaa brändiään. Tällaiset myymälät sijaitsevat yleensä paikassa, jossa on jo valmiiksi suuret kävijämäärät. Suomessa sopivia paikkoja voivat olla esimerkiksi sijainniltaan keskeiset kauppakeskukset. Niistä on tulossa yhä korostuneemmin elämysten ja viihtymisen areenoja, Kostiainen pohtii.

 

Tiivis asuminen tukee erikoiskauppaa

Kaupan Liiton elokuisen ennusteen mukaan erikoiskaupat keskittyvät tulevaisuudessa entistä enemmän suuriin kaupunkeihin, kun taas pienempien kaupunkien ja taajamien palvelut ovat siirtymässä verkkoon.

– Pienemmissä kaupungeissa täytyy todella ponnistella, jotta niiden keskustat säilyvät vetovoimaisina. Useissa kaupungeissa kaupan suuryksiköitä on takavuosina viety etäälle keskustoista. Tätä laskua maksetaan edelleen. Tiiviin yhdyskuntarakenteen ja kiinnostavan kävely-ympäristön merkitystä ei voi korostaa liikaa, Juha Kostiainen toteaa YIT:n tiedotteessa.

Samainen tilanne koskee kuitenkin myös suurien kaupunkien keskustoja, jonne on tulijoita, mutta perinteisten kivijalkaliikkeiden tilalle perustetaan nyt tatuointistudioita, kauneussalonkeja, kuntoklubeja ja toimistoja.

– Kaupunkien tulevaisuutta voi pohtia myös designin näkökulmasta. Siihen liittyy aina inspiraatiota, näkemyksellisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisua. Muodon antaminen kaupungille ei ole yksin kaavoittajan tai muunkaan ammattikunnan tehtävä vaan moniammatillinen kenttä, jossa tarvitaan monenlaista osaamista, tietoa ja näkökulmia. Tulevaisuuden kestävä kaupunki kehittyy sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä – ja tarvitsee menestyäkseen sekä kivijalka- että verkkokauppaa, Juha Kostiainen sanoo YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt –seminaarin edellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest