Verkkokaupan asiantuntija Leevi Parsaman mukaan suomalaiset yritykset voivat jatkossa kulkea kehityksen eturintamassa. Mutta siihen vaaditaan tekijöitä, uskallusta ja resursseja.
Suomalaiset
yritykset eivät kulkeneet vuosituhannen vaihtuessa digitalisaation ja
verkkokaupan aallonharjalla. Päinvastoin, monet suomalaiset uppoutuivat tällä
vuosikymmenellä pohjamutiin jatkuvasti kiihtyneessä kehityksessä. Viime vuosina
on kuitenkin alkanut näkyä valoa tunnelin päässä.
- Ei me vielä kehityksen aallonharjalla olla. Mutta voi sanoa, että ollaan kurottu muiden etumatkaa kiinni viimeisen 3-4 vuoden aikana, verkkokaupan asiantuntija Leevi Parsama sanoo.
Parsama on
seurannut kehitystä aitopaikalta valtion tukeman kasvuohjelma eCommerce
Growthin asiantuntijana. Eikä Parsama ole vain ole seurannut kehitystä, vaan
ollut myös sitä johtamassa.
- Olen tavannut yli 500 suomalaista verkkokauppiasta henkilökohtaisesti viime vuosien aikana. Äsken tapasin nuoren kaverin, jolla oli työn alla aivan huikea asiakkaan elinkaariennustesofta. Voin vahvistaa, että meillä on täällä valtavasti osaamista, ja hienoja kasvutarinoita ollaan nähty ja tullaan vielä näkemään.
Rahoitus avainkysymys
Osaamista on
riittävästi, mutta jostain syystä suomalainen yritys tuntuu kuitenkin monesti
jäävän kilpailijoiden jalkoihin, ei vaan isojen maiden, vaan myös Pohjoismaiden
naapureiden. Leevi Parsama näkee asiassa yhden konkreettisen esteen.
- Rahoitus. Jos otetaan vaikkapa Ruotsi esimerkkinä. Jos suomalainen yritys saa 50 000 euroa digitoiminnan kehittämiseen, naapurimaassa lukema on kymmenkertainen. Pitää myös ottaa huomioon, että heillä on jo oman rajojen sisällä 2,5 kertainen määrä potentiaalisia asiakkaita, Parsama painottaa.
Suomessa on
kuitenkin vahvoja perinteitä. Nokia oli aikanaan mobiilimarkkinoiden valtias,
ja nykyään lipunkantajina toimivat Rovio ja Supercell.
Pohjoismainen yhteistyö
Isoimpien
resurssien ohella yksi syy, miksi ruotsalaiset verkkokaupat ovat pärjänneet suomalaisia
paremmin, on myös markkinointi. Länsinaapurin yritykset eivät välttämättä ole
alalla teknisesti edelläkävijöitä, mutta ovat osanneet rakentaa tuotteistaan
ilmiöitä ja siten löytäneet oman yleisönsä.
Karrikoidusti voi
sanoa, että Suomessa osataan luoda toimivia teknisiä ratkaisuja, ja Ruotsissa asioita
myydään paketissa, joka helpommin jää asiakkaan mieleen.
- Ruotsalaiset osaavat brändäyksen. Suomalaiset ovat taas tekniikan suhteen aina olleet edelläkävijöitä. Vielä kun siihen laitettaisiin norjalaisten öljyrahat, niin oltaisiin pohjoismaisella yhteistyöllä aika lähellä maailman huippua, Parsama sanoo ja nauraa.
”50 miljoonaan euron osaaminen”
Ruotsissa siis osataan tehdä tuotteista kiinnostavia. Ruotsalaiset ovat myös osanneet katsoa markkinoita laajemmin – ei olla välttämättä mietitty markkinoita perinteisen mallin mukaisesti – eli maa- ja aluekohtaisesti – vaan katsottu kokonaisuutta nimeen omaan yksittäisen asiakkaan näkökulmasta.
- Pitää unohtaa se ajattelutapa, että mennään eteenpäin maa kerralla. Asioita pitää tehdä asiakaskeskeisesti, Parsama korostaa.
Parsama, joka on
toiminut verkkokaupan asiantuntijana vuoden vaihteessa päättyvässä
eComGrowth-kasvuohjelmassa, kertoo tuoreen esimerkin ohjelmassa mukana olevista
yrityksistä.
- Meillä oli vastikään vieraana norjalaisia verkkokaupan asiantuntijoita, jotka tutustuivat muutamaan eComGrowthissa mukana olevaan yritykseen. Norjalaiset antoivat hämmentyneinä palautetta: ”Mitä on tapahtunut?. Teillä on neljän ja viiden miljoonan yrityksiä, joilla on viidenkymmenen miljoonaan osaaminen”.
Parsama
peräänkuuluttaa yritysrahoittamisen lisäksi myös lisää panostusta koulutukseen.
- Jotta me tulevaisuudessa pysytään kehityksessä mukana, myös korkeakoulumaailman on herättävä tähän päivään. Paljon hyviä signaaleja on tullut lähiaikoina esimerkiksi Aalto-yliopistolta, mutta vielä riittää tekemistä. Minä löytäisin heti 100 ihmisille työpaikan, kunhan vain niitä tekijöitä olisi riittävästi, Leevi Parsama sanoo.