Vähittäiskaupan tutkimussäätiö teki viime vuoden loppuviikoilla tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten halukkuus lähteä ostoksille fyysisiin myymälöihin on kasvanut. Asiasta kertoo Kaupan liitto tiedotteessa.
Kolme neljästä sanoo käyvänsä mielellään myymälöissä, kun vuosi sitten näin sanoin vain 44 prosenttia vastaajista.
Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että kauppa on jatkossakin monikanavaista, eikä kaikki ostaminen suinkaan siirry verkkoon. Ihmiset haluavat edelleen käydä myymälöissä ostoksilla, tutkimuksen koonnut, markkinoinnin professori Heikki Karjaluoto Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Ruuan verkkokauppa nousussa
Tutkimuksen mukaan pandemia on silti lisännyt kiinnostusta verkkokauppaan ja yksi nousijoista on ruuan verkkokauppa. Lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista sanoo ostaneensa ruokaa verkkokaupasta, kun vuosi sitten vastaava luku oli vain 16 prosenttia. Leijonanosa, 61 prosenttia vastaajista suhtautuu ruuan verkkokauppaan myönteisesti. Silti 85 prosenttia vastaa sanoo ostavansa ruokaa mieluummin kivijalkamyymälöistä kuin verkosta.
Arvot muutoksessa
Korona on muuttanut suomalaisen arvoja, tutkimus osoittaa. Arvojen tärkeys ihmisten omassa elämässä on heikentynyt ja eniten laskua on yhteenkuluuvuuden tunteessa sekä itsensä toteuttamisessa.
Kun esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja itsensä toteuttamista on rajoitusten vuoksi entistä vaikeampi saavuttaa, näyttää se vaikuttavan kuluttajien arvioihin. Vuosi sitten 74 prosenttia piti tärkeänä arvona yhteenkuuluvuuden tunnetta, nyt enää 63 prosenttia oli tätä mieltä, Karjaluoto sanoo.
Tärkeimmät arvot ovat edelleen oma ja lähimmäisten terveys.
Netistä haetaan tietoa
Kuluttajat hakevat tietoa ostopäätöksiensa tueksi verkosta. Käytetyimmät lähteet ovat Google, kaupan verkkosivut ja valmistajien verkkosivut. Varsinkin Googlea ja valmistajien verkkosivuja käytetään entistä enemmän. Tiedonlähteinä käytetään myös fyysisten myymälöiden henkilökuntaa sekä chatt-palveluita, aiempaa enemmän. 70 prosenttia suomalaisista kertoo googlailevansa aina tai lähes aina.
Myös Youtuben merkitys tiedonhakukanavana on kasvanut ja lähes joka neljäs, 23 prosenttia, 18-34-vuotiaista etsii aina tai lähes aina tietoa Youtubesta ostopäätöksensä tueksi. Vähiten tiedonlähteenä käytetään Amazonia ja Instagramia.
Sosiaalinen media vaikuttaa ostopäätöksiin jatkuvasti enemmän ja 19 prosenttia saa melko paljon, paljon tai erittäin paljon vaikutteita. Vuosi sitten vastaava luku oli 14 prosenttia.
Sosiaalisen median vaikutus määräytyy paljolti ostajan iän mukaan ja yli 50-vuotiaista 80 prosenttia ei saa minkäänlaisia vaikutteita sosiaalisesta mediasta ja vain 6 prosenttia ikäryhmästä vastaa saavansa melko paljon, paljon tai erittäin paljon.
Sosiaalisen median vaikuttajien merkitys on niin ikään nousussa ja 13 prosenttia kertoo saavansa vaikutteita somevaikuttajilta, kun vuosi sitten vastaava luku oli 9 prosenttia. Eniten vaikutteita saavat nuoret, 18-24-vuotiaat.
Vaikeudet verkko-ostoissa arkea
Pitkittäistutkimuksen mukaan nettiostamisen vaikeudet ovat vähentyneet vuosi vuodelta, mutta nyt ollaan palattu vuoden 2019 tasolle. Ongelmia on ollut varsinkin 18-24-vuotiailla.
Tulosta voi selittää se, että nuorimmat ikäluokat ovat ensimmäistä kertaa tehneet tietyissä verkkokaupoissa tai tuoteryhmissä verkko-ostoksia. Myös joidenkin tuotteiden saatavuudessa on ollut ongelmia, Karjaluoto sanoo.
Entä ympäristöhuolet?
Asenteet ympäristöä kohtaan ovat säilyneet samankaltaisia tutkimushistorian ajan. Muutosta on kuitenkin, että ihmisten huoli vastuuttomasta ympäristön hyväksikäytöstä on pienentynyt.
Kiinnostus jakamistalouteen ja tavaroiden vuokraamiseen ostamisen sijasta on kuitenkin kasvussa ja 37 prosenttia sanoo, että voisi harkita suosivansa jakamistaloutta, kun vuosi sitten vastaava luku oli vain 32 prosenttia. 36 prosenttia sanoo ostavansa tavaraa ensisijaisesti käytettynä. Jakamistalous ja käytetyn ostaminen kiinnostaa eniten alle 34-vuotiaita ja varsinkin naisia sekä henkilöitä, jotka kuuluvat pienempään tuloluokkaan.
