Pandemia-aika rokotti meikkien ja hajusteiden ostamista Suomessa, mutta henkilökohtaiseen puhtauteen liittyvistä tuotteista ei ole tingitty samassa mittakaavassa. Kosmetiikkatuotteiden kysyntä on kasvanut tänä vuonna vuoteen 2020 verrattuna, mutta todellisen kysynnän kasvun odotetaan osuvan ensi vuodelle. Kaupan liitto kertoo asiasta tiedotteessa.
Kosmetiikkatuotteet ovat myös suosittuja joululahjoja.
Muun muassa pikkujoulukausi ja yleistynyt työpaikoilla ja ravintoloissa käynti piristävät kosmetiikan kysyntää, mutta myös lahjapaketteihin niitä ennakoidaan päätyvän viime vuotta enemmän, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo ja jatkaa:
Kosmetiikkalahjat eivät ole samalla tavoin sidoksissa viimeisimpään pelikonsoliin tai puhelinmalliin kuin esimerkiksi elektroniikassa, joten saatavuus ja tuotanto-ongelmat vaikuttavat niihin eri tavoin.
Kosmetiikkatuotteiden kysynnän uskotaan kasvavan tänä vuonna pari prosenttia. Statistan arvion mukaan niiden kysyntä laski viitisen prosenttia viime vuonna.
Pandemia ei pienentänyt erityisemmin ihon, hiusten, hampaiden tai parran hoitoon tarvittavien tuotteiden kysyntää ja näiden kohdalla ei ole havaittu korjausliikettä tänä vuonna. Tuotteiden ostokanavissa on silti tapahtunut muutosta, kun ostokset päivittäistavarakaupoissa, marketeissa ja verkkokaupoissa kasvoivat.
Kosmetiikkatuotteiden kohdalla kysynnän suurta kasvua odotetaan vuodelle 2022, jolloin kasvua kaikkien tuotteiden osalta on 6 prosenttia ja meikkien osalta jopa 15 prosenttia. Ihonhoitotuotteiden kulutuksen odotetaan kasvavan keskimääräistä nopeammin.
Ihon hoitoon käytettävien tuotteiden kysyntään vaikuttavat meillä samat trendit kuin muuallakin maailmassa: anti-aging-tuotteiden suosio, pandemian aikana aloitetut ihonhoitorutiinit, Teams- ja Zoom-kokousten aiheuttamat ihonhoitopaineet, luonnonkosmetiikan kysyntä sekä K- ja J-kauneudenhoidon yleistyminen, Jaana Kurjenoja luettelee.
Etelä-Korea ja Japani ovat johtavia maita kauneuteen liittyvissä trendeissä tällä hetkellä.
Hampaat pidetään puhtaana
Statistan kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiskuluttajille tärkeimmät valintakriteerit kosmetiikkaostoksilla ovat huokea hinta ja tuotteen sopivuus omalle ihotyypille, kun esimerkiksi saksalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset valitsevat tuotteen pääasiassa laadun perusteella. Suomessakin sillä on jonkin verran merkitystä, mutta huomattavasti vähemmän kuin naapurikansoilla.
Suomalaisiin vaikuttaa kosmetiikan osalta vanhat tottumukset, kun taas saksalaisille, venäläisille ja ruotsalaisille sillä ei ole juurikaan merkitystä. Suomalaiset eivät välitä edes tuotteen tuoksusta, kun venäläisille tai saksalaisille tällä on merkitystä.
Kosmetiikkaostoksissa näyttää olevan huomattaviakin kansallisia eroja, jotka kannattaa tunnistaa kansainvälisille markkinoille myytäessä, Jaana Kurjenoja sanoo.
Suomalaiset käyttävät kuitenkin hampaiden hoitoon ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tuotteita enemmän kuin vaikkapa naapurinsa ruotsalaiset.
Kosmetiikkaostot siirtyvät onlinelle
Kosmetiikan digiostaminen on ollut kansainväliselläkin tasolla laimeampaa muotiin tai elektroniikkaan verrattuna ja sama trendi on ollut nähtävissä myös Suomessa. Pandemia on kuitenkin siirtänyt kosmetiikkaostot onlinelle ja esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa jo 40 prosenttia kosmetiikkaostoista tehdään verkossa.
Suomessa kosmetiikan digiostaminen on Pohjoismaita tai EU-maiden keskiarvoa pienempää ja on noin 22 prosenttia kaikista kosmetiikkaostoista. Osuus kasvaa ja vuonna 2025 sen arvioidaan olevan muiden EU-maiden tasolla noin 36 prosentissa, mutta edelleen pohjoismaisia naapureita pienemmällä tasolla.
Älyharja auttaa hiusten hoidossa
Kaupan liitto kertoo myös, että teknologia kehittää kosmetiikan kuluttajamarkkinoita. Ihon- ja hiustenhoitovälineitä on jo nyt yhdistetty esimerkiksi älykaiuttimiin ja kännyköihin. Kokeiluja on jo olemassa, miten tekoäly voi avittaa päivittäisissä ihonhoitorutiineissa ja älyharja voi opastaa hiusten hoidossa.
Muitakin vastaavia kokeiluja on jo olemassa, esimerkiksi älypeili, joka analysoi ja seuraa ihon kuntoa tai sen avulla voi kokeilla meikkituotteita. Kaupan liitto ennakoi, että peilin voisi yhdistää some-alustoille ja näin nopeuttaa kaupan käyntiä siellä.
Sosiaalinen kaupankäynti on nopeasti kasvava digikaupan muoto, jossa erilaiset ostossovellukset kytketään some-alustojen rajapintaan, ja kuluttajan näkökulmasta koko ostopolku herätteestä maksamiseen voi tapahtua some-alustan kautta, Jaana Kurjenoja sanoo.
Kaupan liitto kertoo, että päälähteinä kosmetiikan kuluttajamarkkinoiden raportissa on Statistan Consumer Market Outlook sekä Global Consumer Survey, jossa Suomea koskevan kuluttajatutkimuksen otos on yli 12 000 18–64-vuotiasta Suomessa asuvaa aikuista.
