Ikea valloitti mailman huokean hintaisilla huonekaluilla ja sisutustarvikkeilla. Mutta konsernijohtaja Jon Abrahamsson Ringin mukaan, joka oli aikaisemmin itsensä Ingvar Kampradin avustaja, hintalaput eivät ole tänä päivänä tarpeeksi matalia. Niitä on painettava alaspäin.
Tarvitsisimme entistäkin paremmat hinnat, ilman, että laatu, toiminnat tai muotoilu ovat huonompia. Eikä tämä koske vain markkinoita, kuten Kiina, Intia ja Meksiko vaan se on yhtä relevanttia myös suurkaupungeissamme Euroopassa, joissa ihmisten mielestä Ikea on hieman kallis, hän sanoo ruotsalaisen Dagens Industrin haastattelussa.
Hänellä on myös selvät suunnitelmat miten tämän kanssa toimitaan. Muun muassa raakatavaraa on käytettävä tehokkaammin ja on luotava älykkäämpiä tuotantoprosesseja, jotta ostaminen huonekalujätillä olisi entistä halvempaa. Tämä samanaikaisesti, kun he ovat luoneet kunnianhimoiset kasvu- ja kestävänkehityksen tavoitteet. Ei mikään helppo yhtälö.
Että entistä useammilla on varaa ostaa Ikeasta on meidän prioriteettialueemme. Suurimmat volyymimme ovat halvempaa hintasegmenttiä, mutta olemme siltikin alitehoisia. Haluaisimme entistäkin suuremmat markkinaosuudet halpahintojen osalta.
”Useammilla on varaa”
Loppupeleissä ilmasto ei ole se, joka saa maksaa tästä. IKEAlla on muun muassa tavoitteena olla ilmastopositiivinen jo 2030 ja vuosien 2019 ja 2020 välillä he onnistuivat vähentämään ilmastojalanjälkeään seitsemän prosenttia per euro.
Suurin jälki tulee meidän raakamateriaalistamme, mutta teemme töitä myös sen vaikutuksen kanssa, mikä tulee siitä, kun asiakas käyttää tuotteita kotonaan. Tästä energialamppu on yksi esimerkki. Ikea auttoi teollisuutta muuttamaan hinnat, jotta niin moni kuin mahdollista voi käyttää näitä, Jon Abrahamsson Ring sanoo.
