Kaupan liitto seurasi kulutusaikeita kevään aikana kolmen kyselytutkimuksen muodossa. Viimeisin näistä toteutettiin kesäkuun alussa, kun osa rajoitustoimenpiteistä oli jo poistettu.
Kaupan liiton pääekonomistin, Jaana Kurjenojan mukaan toteutetut kyselykierrokset luovat mielenkiintoisen kuvan kulutusaikeiden yleisestä kaaresta.
Epidemian huippuaikana me kuluttajat olimme vielä epätietoisia viruksen mahdollisesta leviämisestä, kriisin pitkittymisestä ja vaikutuksista omaan ostokäyttäytymiseemme. Vain pari-kolme viikkoa tämän jälkeen olimme sopeutuneet tai alistuneet pitkään jatkuvaan poikkeustilaan, ja kesäkuun alussa näimme kriisin lopun jo häämöttävän, ja tämä näkyy myös esimerkiksi verkko-ostosaikeissamme, hän sanoo Kaupan liiton tiedotteessa.
Korona kuritti fyysisiä liikkeitä ja huhtikuun loppuun mennessä asiointi näissä oli pienentynyt jo huomattavasti pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Esimerkiksi yli 65-vuotiaista kolme neljäsosaa oli vähentänyt ruokaostoksilla käyntiä ja ikäluokan naisista näin teki valtaosa eli 85 prosenttia.
Kesäkuun alkuun mennessä tilanne oli kuitenkin muuttunut, sillä enää vain reilu puolet, 53 prosenttia kaikista kuluttajista kävi ruokakaupassa harvemmin kuin ennen. Yli 65-vuotiaista 64 prosenttia kertoi näin.
Vähiten erikoisliikkeissä käynneistä ovat tinkineet hieman vanhemmat kansalaiset. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla 53 prosenttia yli 65-vuotiaista asioi aiempaa vähemmän erikoisliikkeissä. 25-34-vuotiaiden keskuudessa vastaava osuus oli sen sijaan 62 prosenttia.
Tulosta todennäköisesti selittää se, että digitaalinen ostaminen on yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä, jolloin rajoitusten helpottuminen ja pelon väheneminen voivat lisätä selvimmin juuri vanhimpien kuluttajien asiointia fyysisissä myymälöissä, Kurjenoja sanoo.
Kaiken kaikkiaan naiset ovat vähentäneet miehiä enemmän asiointia fyysisissä liikkeissä.
Nopeutti ruuan verkkokauppaa ainakin kolmella vuodella
Kun Covid-19 näytti kyntensä ruokakaupoissa asiointi väheni ja ruuan osto verkossa lisääntyi. Halu kokeilla ruuan verkkokauppaa ei ole enää vahvistunut.
Koronaepidemia on selvästi kasvattanut ruoan verkkokaupan käyttäjäkuntaa, mutta osa käytöstä on ollut lähes pakon sanelemaa. Nyt kun liikkuminen on vapautunut, moni on palannut fyysisen ruokakaupan asiakkaaksi, Kurjenoja kertoo.
Ruuan verkkokaupan osalta tutkimustulokset ovat kuitenkin kutkuttavat. Kun epidemia oli huipussaan seitsemän prosenttia kuluttajista katsoi ruuan verkkokaupan toimineen osaltaan hyvin. Kesäkuun alussa tämä ryhmä oli kasvanut jo 18 prosenttiin. 16 prosenttia kuluttajista aikoo nyt myös jatkaa ruuan ostamista verkosta tai jopa lisätä sitä.
Ennen koronaa ruokaa verkosta osti säännöllisesti vain neljä prosenttia suomalaisista.
Vaikka osa epidemian aikana säännöllisesti ruokaa ja juomia verkosta ostanut siirtyykin takaisin fyysisiin myymälöihin, päivittäistavaroiden digikaupan kehitys nopeutui nyt epidemian aikana ainakin kolmella vuodella, Jaana Kurjenoja huomauttaa.
27 prosenttia ei ole koskaan ostanut verkosta
Korona kasvatti verkkokauppaa myös erikois- ja käyttötavaran kohdalla, mutta liikkumisen vapauduttua kasvuspurtti on alkanut tasaantua.
Nyt selvästi useampi aikoo lisätä verkko-ostamistaan kuin vielä huhtikuun alussa, mutta aikeet lisätä digiostamista ovat hieman tasaantuneet huhtikuun lopun tunnelmista, hän sanoo.
Huhtikuun alussa kolmasosa suomalaiskuluttajista ei ollut koskaan aikaisemmin tehnyt verkko-ostoksia. Kesäkuun alussa heitä oli enää 27 prosenttia. Huhtikuun alussa kahdeksan prosenttia oli vastikään lisännyt erikois- ja käyttötavaran ostamista netissä, kun kesäkuun alussa tässä ryhmässä oli jo viidennes. Eritoten lapsiperheet lisäsivät nettishoppailua epidemian aikana.
Kaupan liitto esitteli tuloksia tiedotteessa tänään.
