Kiinalaiset säästyvät säännöstelykustannuksilta.
Kaupan alan sääntelyssä on tekijöitä, joiden vuoksi ulkomainen verkkokauppa saa merkittävää kilpailuetua suomalaiseen kauppaan verrattuna. Myös kuluttajaturvallisuuden ja kierrätysvaatimusten osalta EU:n ulkopuoliset maat hyötyvät unionin maiden kustannuksella. Näin toteaa Kaupan liiton EU-asioista vastaava asiantuntija Janne Koivisto Kaupan liiton verkkosivuilla.
Suomalaisen kaupan tilannetta vaikeuttaa erityisesti EU:n ulkopuolelta tuleva verkkokauppa, jota unionin lainsäädäntö ei koske tai jossa lainsäädäntöä ei pystytä panemaan täytäntöön.
- Ilmiö korostuu voimakkaasti kasvavassa kiinalaisessa verkkokaupassa, jonka edulliset hinnat houkuttelevat myös suomalaisia kuluttajia markkinapaikoilleen. Yksi merkittävä syy alhaisille hinnoille on se, ettei kiinalaisiin yrityksiin kohdistu vastaavia sääntelykustannuksia kuin niiden EU-alueella toimiviin kilpailijoihin, Janne Koivisto toteaa.
Eroja kuluttajansuojassa ja kierrätyskustannusten jakautumisessa
Euroopassa on erittäin korkea, lakisääteinen kuluttajansuojan taso, mikä näkyy muun muassa etämyynnin peruuttamisoikeutena ja myyjän varsin pitkänä virhevastuuna. Kuluttajan tilatessa tuotteita Kiinasta tai muista kolmansista maista vastuut ja takuut kuitenkin puuttuvat, ja tämä näkyy alhaisempina kustannuksina ja siten myös halvempina kuluttajahintoina.
Toinen merkittävä epäkohta on, ettei EU:n kuluttajaturvallisuutta ja tuotevaatimuksia koskeva sääntely ulotu kolmansien maiden ns. B2C- eli yrityksiltä kuluttajille suuntautuvaan kauppaan.
- Unionin pitkälle harmonisoidun lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa, että EU:ssa myydään vain turvallisia ja vaatimustenmukaisia tuotteita. Eurooppalaisilla valvontaviranomaisilla ei kuitenkaan ole toimivaltuuksia eikä resursseja estää lainvastaisten tuotteiden tulemista EU:n markkinoille, Koivisto sanoo.
Kilpailuetua Euroopan ulkopuolella toimiville markkinapaikoille tuo lisäksi se, ettei niihin pystytä tällä hetkellä ulottamaan samoja kierrätysvaatimuksia kuin Suomessa toimiviin kaupan alan yrityksiin.
- Ulkomaisilta markkinapaikoilta ostetut tuotteet ja niiden pakkaukset palautuvat kuitenkin samoihin, Suomessa toimivien tuottajien kustantamiin keräys- ja kierrätysjärjestelmiin – ilman varmuutta niiden turvallisuudesta tai ainesisällöstä. Tämä haittaa osaltaan myös tavoiteltujen kierrätysasteiden saavuttamista.
Maahantuonnin arvonlisäverokohtelu kasvattaa kuilua
Eriarvoisuutta rakentaa osaltaan EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta tilattujen tuotteiden verotus, joka kohtelee kotimaisia ja EU:n ulkopuolisia yrityksiä eriarvoisesti.
- Tavaroiden maahantuonnista ei toistaiseksi peritä arvonlisäveroa silloin, kun tavara toimitetaan EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolelta Suomeen ja sen arvo on alle 22 euroa, tai kun arvonlisävero olisi alle viisi euroa. Tavaroiden arvonmääritys B2C-tuonnissa perustuu käytännössä myyjän ilmoitukseen ja on sattumanvaraista, jäävätkö veropetokset viranomaisten haaviin, Koivisto kiteyttää. Suomen pitäisikin ottaa heti käyttöön alle 22 euron arvoisten tuotteiden arvonlisävero. Ei ole mitään syytä odottaa vuoteen 2021, jolloin EU-sääntely tulee voimaan. Näin on toimittu onnistuneesti myös Ruotsissa.
Suomi on sitoutunut YK:n alaisen Maailman postiliiton yleissopimukseen, jonka perusteella kehittyneiden maiden postit subventoivat kehittyvien maiden posteja muun muassa kansainvälisissä pienten pakettien ja kirjeiden lähetyksissä. Käytännössä sopimus johtaa siihen, että moniin länsimaissa toimiviin verkkokauppayhtiöihin sovelletaan paljon korkeampia jakelukustannuksia kuin Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa toimiviin kilpailijoihin. Monet kiinalaiset markkinapaikat tarjoavat maksuttoman toimituksen Kiinasta Suomeen jo parin euron tilauksissa.
- Vaikka tarkoitus on aikanaan ollut hyvä, Kiinan kaltaiset kilpailukykyiset verkkokauppamarkkinat eivät enää tarvitse tällaista tukea, Koivisto sanoo.
Kaupan liiton mielestä Suomen tulee politiikassaan ymmärtää kaupan alan muuttuva, digitalisoituva toimintaympäristö ja päivittää sääntelyjärjestelmät vastaamaan nykyistä tilannetta. Suomen kansallisen sääntelyn tulee yhdessä EU-sääntelyn kanssa taata Suomessa toimiville kaupan alan yrityksille yhdenvertaiset edellytykset toimia ja kilpailla niin sisämarkkinoilla kuin kolmansissakin maissa.