Verkko on vakiinnuttamassa paikkansa kuluttajien ostoskanavana. Näin osoittaa Kaupan liiton tuore digikauppaselvitys.
Pandemia ohjasi erilaisten rajoitusten ja sulkujen vuoksi ihmiset onlinelle ja digitaalinen kaupankäynti ponkaisi hurjaan nousuun. Esimerkiksi Kiinassa, jossa on maailman suurimmat verkkokauppamarkkinat, digikaupan ennustetaan yltävän tänä vuonna jo yli puoleen kaikesta vähittäiskaupasta. Britanniassa, joka on puolestaan eurooppalaisen digikaupan veturi, verkkokaupan osuus on noussut vajaaseen 30 prosenttiin.
Kaupan liitto kertoo tänään julkaistussa tiedotteessa, että Suomessa kotimaisen digikaupan osuus kaikesta vähittäsikaupasta on maltillisempi ja jää noin 8 prosenttiin. Digiostaminen on silti suurempaa, sillä noin 36 prosenttia verkko-ostoksista tehdään ulkomaisista verkkokauposta.
Vaikka iso osa ostoksista onkin rajat ylittävää kauppaa, ulkomaisten tilausten osuus on parina viime vuonna selvästi kutistunut, myös Kiinasta tehtyjen. Kotimainen kauppa on kehittynyt ja vallannut markkinoita, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa viimeaikaista kehitystä.
Vähittäiskaupan tuotteiden digiostaminen kasvoi viime vuonna 2010-luvun ennätysvauhtia 22 prosenttia. Rajat ylittävien ostosten määrä kasvoi noin 10 prosenttia ja kotimaisten jopa 30 prosenttia. Kaikkien tehtyjen digiostosten nettoarvo oli 5,1 miljardia euroa. Luku ei sisällä esimerkiksi arvonlisäveroa ja siinä on huomioitu palautukset.
Päivittäistavaroiden kauppa nousi aiemmasta 0,6 prosentista kahteen prosenttiin.
Vakiinnuttanut paikkansa
Viime vuoden aikana verkko-ostaminen vakiinnutti paikkansa ostoskanavana ja viimeisen kolmen kuukauden aikana verkkoa käyttäneistä 73 prosenttia myös teki ostoksia netissä. Edellisvuonna sama osuus oli 65 prosenttia.
Päivittäistavaroiden lisäksi verkosta hankitaan muun muassa kirjoja, sisustustuotteita, kodinkoneita, käyttötavaroita, kosmetiikkaa ja lemmikkituotteita. Monet ovat hankkineet näitä verkosta nyt ensimmäistä kertaa.
Korona muutti niin ikään kuluttajien käsitystä itsestään onlineshoppailijoina ja viime syksynä jo 42 prosenttia aikuisista netin käyttäjistä uskoi ostamisen painottuvan lähivuosina verkkokauppaan. Ennen pandemian alkua viime vuoden tammikuussa näin uskoi vain 35 prosenttia.
Pysyvästi muuttuneet työnteon tavat ja pandemian aikana saatu tottumus verkko-ostamiseen tukevat digikauppaa myös tulevina vuosina. Samalla kauppa on kehittänyt ja kehittää edelleen digitaalisia palveluja ja saavutettavuutta voimakkaasti, mikä pitää kuluttajia digikanavilla, Jaana Kurjenoja sanoo.
Aika panostaa digitalisaatioon
Kaupan liitto muistuttaa tiedotteessa, että nyt jos koskaan on kotimaisen digikaupan ratkaiseva hetki, ja sen kehittämiseen olisi satsattava niin yritystasolla kuin poliittisin päätöksin.
Kehityksen vauhdittamiseksi tarvitaan panostuksia erityisesti pk-yritysten verkkokauppojen kansainvälistymiseen, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo ja jatkaa:
Digitalisaation tuomista mahdollisuuksista hyötyminen edellyttää panostuksia osaamiseen eri koulutusasteilla. Siten kauppa pysyy kilpailukykyisenä entistä kireämmässä kansainvälisessä kilpailussa.
Suomalaiset verkkokaupat rynnivät listoilla
Kaupan liitto teettää niin ikään Kantar TNS:llä kuluttajakyselyitä, joissa asiakkaat arvioivat käyttämiään verkkokauppoja erilaisin kriteerein. Kotimaisten verkkokauppojen nousu näkyy listoilla.
Suurin osa erinomaisen arvion saaneista verkkokaupoista on suomalaisia.
Muotikaupan alalta 15 parhaan joukossa on jopa kolme kotimaista muodin erikoiskauppaa: Varusteleka, Nosh ja Nansoshop sekä kaksi urheilumuodin myyjää: Scandinavian Outdoor ja Partioaitta.
Esimerkiksi Varusteleka on löytynyt listan kärkikolmikosta joka vuosi.
Viisi korkeimman yleisarvosanan saanutta verkkokauppaa ovat Gudrun Sjöden, Varusteleka, Finnish Design Shop, Nosh ja Thomann, Kaupan liitto kirjoittaa.
Parhaimmiksi arvioiduilla suomalaisilla verkkokaupoilla on usein omia tuotteita ja brändejä, joilla ne profiloituvat ja erottuvat kilpailijoistaan. Niillä ne pystyvät myös luomaan mielikuvaa laadusta, eikä kansainvälisten jättien kanssa kilpailla pelkillä hinnoilla, Kurjenoja sanoo.
