Kaupan liiton ennusteen mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten rakenteessa tapahtuu suuria muutoksia, jotka heijastuvat myös työllisyyteen.
Vähittäiskauppa on kasvanut parin prosentin vauhdilla jo muutaman vuoden ajan. Kaupan liiton mukaan kasvu hidastuu ensi vuonna, mutta kokonaan se ei tyrehdy.
- Ostovoiman ja työllisyyden muutokset ovat tärkeitä signaaleja kuluttajille. Jos työttömyys lähtee kasvuun, myös kotitalouksien niin sanottu varovaisuussäästäminen lisääntyy, mikä voi kiihdyttää luisua alaspäin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja varoittaa tiedotteessa.
Tukkukaupassa suhdannehuippu ohitettiin jo viime vuonna, mutta asuinrakentamisen kasvun pysähtymisestä huolimatta juuri rakentamisen ja teollisuuden uudet tilaukset vetävät edelleen tukkukauppaa ja tukevat sitä niin, ettei liikevaihdon määrä vähene merkittävästi edes ensi vuonna.
- Jos kuitenkin talouskasvu, teollisuustuotanto ja vienti hidastuvat entisestään, kehitys painaa myös kotimaista tukkukauppaa, Kurjenoja huomauttaa.
Kauppa rakennemuutoksessa
Väestö vanhenee samalla kun kansainvälinen ja kotimainen kilpailu ajavat toimintojen tehostamiseen. Niin ikään urbanisoituminen muuttaa toimintaympäristöä.
- Kaupassa ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat sekä kustannuskilpailun että asiakaspalvelun parantamisen, Kurjenoja kuvaa.
Kaupan alalle perustetaan jo nyt vähemmän yrityksiä kuin aikaisemmin. Kehitys näkyy varsinkin nuorten tukku- ja erikoiskaupassa toimivien yritysten määrässä.
- Tämä on huolestuttavaa, sillä uudet yritykset ja ideat tuovat alalle elinvoimaa. Ne ovatkin vahvistaneet merkittävästi varsinkin vähittäiskaupan kasvua viime vuosina, Kurjenoja kertoo Kaupan liiton tiedotteessa.
Kehitys alkaa näkyä myös työllisyydessä. Murroksen taustalla ovat jo edellä mainitut trendit. Kaupan liiton ennusteen mukaan viidennes vähittäiskaupoista Suomessa on hävinnyt vuoteen 2030 mennessä. Pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. Ruotsissa tehdyn samankaltaisen ennusteen mukaan vähittäiskaupan tulevaisuus on vieläkin synkempi. Molemmissa maissa yksi erikoiskauppaa eniten raastavista tekijöistä on ulkomaisen verkkokaupan kasvu.
- Ei ihme, että Ruotsissa pelätään kiinalaista verkkokauppaa ja Amazonin tuloa Pohjoismaihin. Yleensähän Amazon on vallannut nopeasti kuluttajamarkkinat, minne ikinä läntisessä maailmassa onkin etabloitunut, Kurjenoja toteaa.
Kaupan liitto huolestunut työllisyydestä
- Kaupan rakennemuutoksesta ja digitaalisesta murroksesta on puhuttu kauan, mutta nyt muutos näkyy entistäkin konkreettisemmin niin toteutumassa kuin ennusteissa. Tämä pitää huomioida entistä vahvemmin sekä kansallisessa että EU-tason päätöksenteossa, Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi sanoo.
Kauppa on elinkeikoelämän suurin työllistäjä ja työllistää erityisesti nuoria. Kansainvälisesti kovassa kilpailussa painivan alan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on niin ikään kymmenen prosenttia. Kaupan liitto toteaa tiedotteessaan, ettei kotimaista kauppaa enää saisi rasittaa ylimääräisillä velvotteilla tai sääntelyllä, joka ei koske ulkomaistakaan kauppaa. Työvoiman saatavuudesta on myös pidettävä huolta ja työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.
- Maan hallituksen päätös laatia kaupan alaa koskeva tulevaisuusselonteko vaalikauden aikana on erittäin tärkeä, sillä se voi avata mahdollisuuksia kehittää alaa strategisesti ja pitkäjänteisesti. Puolueeton asiantuntijatyö pitäisi kuitenkin käynnistää heti, Kiviniemi toteaa.
