Kaupan liitto kertoo aiemmin viikolla julkaistussa tutkimuksessa, että kotitalouksien vaate- ja kenkäostot kutistuivat 24 prosenttia viime vuonna ja joka kymmenes alan erikoiskauppa lopetti toimintansa. Kaupan liitto ennustaa samalla, ettei vaatetuksen kuluttajamarkkinat palaa pandemiaa edeltävälle tasolle lähivuosien aikana. Organisaatio raportoi tutkimuksen tuloksia tiedotteessa.
Osana Kaupan liiton tutkimusprojektia Kantar TNS toteutti kyselyn muotikaupan alan toimijoille. Sen mukaan vain puolet muotikaupoista myi onlinella ennen pandemiaa ja pandemian aikana 15 prosenttia alkoi myydä myös verkossa. Noin viidesosalla ei ole vieläkään verkkokauppaa eikä heidän suunnitelmiinsa edes kuulu sellaisen starttaaminen.
Onlinemyynti paikkasi kuitenkin koronasta johtuneet liikevaihdon menetykset ja kyselyn mukaan 90 prosenttia muodin verkkokaupoista kasvatti liikevaihtoaan viime vuonna ja 41 prosenttia vastasi liikevaihdon kasvaneen yli neljänneksellä.
Kartoituksen mukaan kaksi kolmasosaa muotikaupan yrityksistä toimii vain kotimaassa eikä niillä ole digitaalista myyntiä ulkomaille tai omia hankintakanavia ulkomailta.
Kauppiaat kaipaavat tukea
Muotikaupalle kovimpia kynnyksiä Suomessa ovat kustannustaso, heikko ostovoima sekä ulkomaisten yritysten paremmat kilpailuedellytykset. 95 prosenttia kyselyyn vastanneista koti kotimaisen kustannustason haasteeksi alan tulevaisuudelle. Tätä tukee myös Kaupan liiton laskelmat. Heidän mukaansa esimerkiksi kotimaassa valmistetun puseron arvonlisäverottomasta hinnasta 54 prosenttia on suoria ja välillisiä kotimaisia palkkakustannuksia.
70 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee niin ikään, ettei tukea kansainvälistymiseen tai edes digitalisointiin ole saatavilla ainakaan riittävästi.
Yritykset selvästi tunnistavat digitalisaation ja kansainvälistymisen merkityksen alan tulevaisuudelle, mutta osaamista ja resursseja ei omasta takaa ole riittävästi. Ja se voi heijastua koko alan tulevaisuuteen, Jaana Kurjenoja sanoo tiedotteessa.
Suomalaiset ostavat marketeista
Kaupan liitto kertoo, että muodin digikauppa on pirstaloitunutta, sillä kuluttajat hankkivat pukeutumiseen liittyviä tuotteita kautta maailman. Markkinoiden johtaja kaikissa Pohjoismaissa on Zalando, mutta muuten Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on jättimäinen ero. Muualla myynniltään 10 suurimman muodin verkkokaupan joukossa on useita kotimaisia myyjiä ja brändejä, mutta Suomessa tähän joukkoon mahtuu vain yksi, joskin iso toimija, Stockmann.
Suomen käytetyimpiä vaatteiden ja jalkineiden hankintapaikkoja ovat edelleen marketit, niin fyysisten myymälöiden kuin verkkokaupan osalta.
Muun ostamisen helppous ruokaostosten ohessa on tukenut markettien vahvaa asemaa vaatetuksen myyjinä. Niiden valikoimat eivät myöskään keskity muodollisempaan pukeutumiseen, jonka kulutusta etätyöt ja erilaisten juhlatilaisuuksien peruuntumiset ovat erityisesti rokottaneet, Jaana Kurjenoja sanoo.
Urheilukauppa on alan voittaja ja sen kansainvälinen trendi alkoi Kaupan liiton mukaan jo aikaisemmin 2010-luvulla. Nyt koronan tuoma vapaamman pukeutumisen aika on vahvistanut sen asemaa muuhun muotikauppaan verrattuna.
Kotitalouksien kulutus vaatteita ja jalkineita koskien pieneni viime vuonna neljänneksen, 24 prosenttia, Kansantalouden tilinpidon mukaan.
Kaupan liitto ennustaa vaatteiden ja jalkineiden kuluttajamarkkinoiden kasvavan tänä vuonna, mutta ei pandemiaa edeltävälle tasolle. Heidän mukaansa vain lastenvaatteiden kulutus ylittää vuoden 2019 tason vuoteen 2025 mennessä.
Muodollisempien asukokonaisuuksien kulutus tulee jäämään pidemmäksi aikaa pandemiaa edeltävästä ajasta samalla, kun vapaamuotoisen urheilumuodin kulutus kasvaa, Jaana Kurjenoja ennakoi.
