Verkkokauppaostokset maksetaan verkkopankissa.
Ikano Bankin tilaaman tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista maksaa ostoksensa mieluiten hyviksi havaituilla maksutavoilla: pankki- tai luottokortilla tai verkkokaupassa verkkopankissa. Vaikka nykyään onkin tarjolla paljon erilaisia maksutapoja, suomalaiset suhtautuvat uutuuksiin aika nihkeästi.
Suomalaiset maksavat mieluiten pankki- tai luottokortilla, kun he tekevät ostoksia paikan päällä myymälässä. Kortilla maksaa 59 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin maksutapa on lähimaksu pankkikortilla (21 %), ja kolmanneksi kipuaa käteinen (16 %).
- Vain joka viides suomalainen käyttää käteistä ensisijaisena maksutapana. Toissijaisena maksutapana sitä kuitenkin käyttää 70 prosenttia suomalaisista, kertoo markkinointijohtaja Anna-Leena Hakuli maksutapatutkimuksen tilanneesta Ikano Bankista lehdistötiedotteessa.
Ikano Bankin tutkimuksessa selvisi, että verkkokauppaostokset puolestaan maksetaan useimmiten verkkopankissa (33 %) tai pankki- tai luottokortilla (32 %).
Maksutavat valitaan varsin käytännöllisin perustein. Paikan päällä kaupassa maksaessa tärkeimmät perusteet ovat helppous, nopeus ja turvallisuus, kun taas verkkokaupassa maksaessa painottuvat turvallisuus ja verkkokaupan luotettavuus.
Mobiilimaksamisessa ei nähdä hyötyä
Nykyisin käytössä olevia maksutapoja ei juurikaan haluta muuttaa. Mobiilimaksaminen on ainoa maksutapa, jonka käytön suomalaiset arvioivat kasvavan tulevaisuudessa. Nykyään erilaisia mobiilimaksusovelluksia käyttää hiukan alle 10 prosenttia.
- Kysyimme tutkimuksessa myös syitä siihen, jos mobiilimaksusovellukset eivät ole nyt käytössä. Suurin syy on se, että mobiilimaksamisessa ei nähdä hyötyä muihin maksutapoihin verrattuna. Toisaalta iso osa vastaajista kertoi, että ei vaan ole saanut aikaiseksi ottaa maksusovellusta käyttöön. Myös mobiilimaksamisen turvallisuus epäilyttää eikä vaihtoehdoista ole tarkkaa käsitystä, Hakuli kertoo.
Vastauksissa nousi esiin myös se, että kaikilla ei ole älypuhelinta käytettävissä tai puhelimeen ei haluta keskittää liikaa toimintoja.
Edut kiinnostavat ruuhkavuosi-ikäisiä
Etenkin ikä muuttaa jonkin verran suhtautumista erilaisiin maksutapoihin sekä sitä, mistä asioista halutaan lisää tietoa.
- Mitä vanhempi vastaaja, sitä tärkeämpiä turvallisuuteen liittyvät asiat ovat. Alle 30-vuotiaat eivät ole niinkään kiinnostuneita turvallisuudesta, kuten eivät myöskään esimerkiksi maksutavoista kertyvistä kustannuksista tai siitä, miten uusia maksutapoja käytetään. Saattaa olla, että heillä on näistä jo hyvä käsitys, Hakuli miettii.
Ruuhkavuosi-ikäiset eli 30-39-vuotiaat puolestaan ovat muita ikäryhmiä kiinnostuneempia maksutavoista kertyvistä eduista ja mahdollisista säästöistä.
- Ovatko nämä sitten pienten lasten vanhempia, jotka ovat juuri tätä plussa-bonus-kohderyhmää? He käyttävät paljon rahaa ja heillä on paljon myös pakollisia kuluja.