Suomi kulkee muiden Pohjoismaiden perässä mitä tulee mobiilimaksamiseen. Suomalainen mobiilimaksumarkkina on vielä sekava, eivätkä hyödyt kuluttajille ole selkeitä. Mobiilimaksaminen myymälöissä ja kavereiden kesken on yleistynyt vauhdilla Pohjoismaissa, kertoo Deloitten kuluttajien mobiilikäyttäytymistä selvittävä tutkimus.
Deloitte kertoo lehdistötiedotteessa, että vain 20 prosenttia suomalaisista älypuhelimen omistajista on käyttänyt puhelintaan ostosten maksamiseen kivijalkamyymälässä. Ruotsalaisista ja tanskalaisista mobiilimaksua kaupassa on käyttänyt reilut 60 prosenttia ja norjalaisistakin noin puolet. Vaikka mobiilimaksaminen yleistyy Pohjoismaissa vauhdilla, vasta 13 prosenttia käyttää sitä vähintään viikoittain.
- Mobiilimaksaminen on nyt selvästi lyömässä läpi myös Suomessa. Asenteiden muutoksesta kertoo esimerkiksi MobilePay-sovelluksen käyttöluvut, jotka ovat hurjassa kasvussa. Pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla sillä siirrettiin Suomessa yli 100 miljoonaa euroa. Myös vähittäiskaupat ovat ymmärtäneet mobiilimaksamisen mahdollisuudet ja ovat aktiivisia asiakkaiden ostokokemusta helpottavien maksutapojen käyttöönottamisessa. K-ryhmä ilmoitti juuri seuraavansa S-ryhmän aloitetta ja ottavansa MobilePayn käyttöön suuressa osassa myymälöitään, kertoo Deloitten pankkisektorin johtaja Johanna Andersén tiedotteessa.
Pankkien palvelut yleisimpiä
Heinä-elokuussa 2018 toteutetun tutkimuksen mukaan Suomessa mobiilimaksamiseen kivijalkamyymälässä käytetään yleisimmin pankkien tarjoamia maksupalveluita. Viime vuonna lanseerattua Apple Pay:ta on käyttänyt vain seitsemän prosenttia suomalaisista mobiilimaksajista. Mobiilimaksamiseen käytettävien palveluiden kenttä on vielä sekava eivätkä hyödyt ole kuluttajille selkeitä. 38 prosenttia ei käytä mobiilimaksamista, koska ei tunnista sen hyötyjä verrattuna muihin maksutapoihin. Myös mobiilimaksujen turvallisuus huolestuttaa, 29 prosenttia ei pidä mobiilimaksamista tarpeeksi turvallisena vaihtoehtona.
- Olennaisinta mobiilimaksamisessa on ostotapahtuman sujuvuus, eikä maksutavan valinta saisi olla asiakkaalle monimutkaista tai epäselvää. Mobiilimaksamisen käyttöönottoa Suomessa hidastaakin palveluiden sekavuus ja suppeat käyttötavat. Osa markkinoilla olevista palveluista soveltuu vain kaverille maksamineen ja toisilla voi maksaa ainoastaan ostoksia. On siis ymmärrettävää, jos kuluttajat eivät osaa vielä hyödyntää mobiilimaksamista. Asiakas suosii kuitenkin aina helppoa, turvallista ja nopeaa maksutapaa. Tämän vuoksi myös yleinen harhakäsitys mobiilimaksamisen turvattomuudesta on kumottava, sillä se on erittäin varma ja turvallinen maksutapa, jatkaa Andersén.
Arkipäivää muissa Pohjoismaissa
Myös rahan siirtäminen toiselle henkilölle puhelinnumeron perusteella on nousemassa yhä suuremmaksi ilmiöksi. Suomessa 40 prosenttia kuluttajista on jo siirtänyt rahaa mobiililaitteella kaverille, mutta vasta 11 prosenttia tekee tätä vähintään viikoittain. Sen sijaan Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa jopa yli 80 prosenttia siirtää rahaa mobiilisti ja vähintään viikoittain sitä tekee jo reilu kolmannes.
- Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa rahan siirtäminen puhelinnumeron perusteella on ollut jo pitkään arkipäivää ja sitä tehdään luontevasti tuntemattomienkin kesken. Esimerkiksi Ruotsissa on normaalia puhua rahan ”swishaamisesta” eli Swish-sovelluksella rahan siirtämisestä. Suomessakin on kehitetty rahansiirto-sovelluksia, mutta esimerkiksi Siirto tuli markkinoille myöhään ja se tarjoaa vain infrastruktuurin, kun esimerkiksi Swish ja norjalainen Vipps ovat kokonaisvaltaisia palveluita, joiden koko asiakaskokemus on erinomainen. Tässä suomalaisilla pankeilla ja palveluntarjoajilla on vielä tekemistä. Suomi onkin tällä hetkellä otollista maaperää erinomaiselle palveluntarjoajalle, sillä markkina koko mobiilimaksamisen alueella on vielä jakamatta, Andersén summaa.