Tuoreen Digibarometri 2021 mukaan Suomi sijoittuu kakkospaikalle digitalisuuden hyödyntämisessä. Ykkössijan Suomi saa julkisen sektorin vertailussa ja yritysten osalta sijoitus on noussut muutaman pykälän.
Kansalaisten osalta digitaidoissa sijoitus on kuitenkin heikentynyt eikä verkkokaupan kehityskään ole samalla tasolla kuin monin paikoin Euroopassa.
Maiden välisessä vertailussa ykkössijalla on Tanska ja kolmanneksi nousee Ruotsi, joka kipuaa ylöspäin edelliskerran kuudennelta sijalta. Neljäntenä on Norja, joten kärkipaikat ovat Pohjoismaiden hallussa.
Suomi on ollut jo kahdeksan vuoden ajan tasaisesti mukana Digibarometrin kolmen parhaan maan kärkikahinoissa. Useiden verrokkimaiden historiaan mahtuu verrattain suuriakin vuosittaisia vaihteluita. Yksittäisten muuttujien tarkastelussa Suomen sijoitus pysyy tänäkin vuonna muuttumattomana. Lähimmät kilpailijamaamme ovat niin samalla tasolla Suomen kanssa, että pienetkin muutokset vaikuttavat lopullisiin sijoituksiin, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä sanoo tiedotteessa.
Verkkokaupan kehitys verkkaista
Viime vuosikymmenen aikana verkkokauppamyynnin keskimääräinen osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut maltillisesti. Vuonna 2011 sen osuus oli kuutisen prosenttia liikevaihdosta, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli seitsemän prosenttia.
Etla kirjoittaa, että niin Suomessa kuin EU-maissa keskimäärin 18 prosenttia yrityksistä harjoitti myös verkkokauppaa vuonna 2020. Kymmenen vuotta sitten 16 prosentilla yrityksistä Suomessa oli verkkomyyntiä, kun muualla EU:ssa luku oli vain 11 prosenttia. Muu Eurooppaa painaa siis eteenpäin Suomea ripeämmin.
Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa pyöritettiin jo vuonna 2011 suuremmissa määrin kuin Suomessa pandemiavuonna 2020.
Monet itä-Euroopan ja Baltian maat kirivät niin ikään verkkokaupassa ja viime vuonna esimerkiksi Romaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa verkkomyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli sama kuin Suomessa, Etla kirjoittaa. Vertailussa muiden muassa Liettua, Serbia ja Kroatia jopa ohittivat Suomen.
Suomalaiset ostelevat mielellään ulkomaisissa verkkokaupoissa
Yhä suurempi osa suomalaisista kuluttajista asioi ulkomaisissa verkkokaupoissa. Suomalaisista joka neljäs teki ostoja yksinomaan ulkomaalaisista verkkokaupoista. Mainittakoon, että heinäkuun 1. päivä alkaen EU:n tullisääntöihin on tulossa muutos ja pienetkin ostot EU:n ulkopuolelta on tullatava ja niistä menee vero.
Vuonna 2010 suomalaisista verkko-ostajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 osuus oli enää 78 prosenttia.
Suomalaiset verkkokaupat eivät myöskään ole erityisemmin onnistuneet ulkomaille myynnissä ja ulkomaisille asiakkaille myyminen on harvinaisinta koko Euroopassa.
Vuonna 2019 keskimäärin 43 prosenttia eurooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille. Suomalaisista verkkokaupoista ulkomaille myi vain kolmasosa. Suomalaiset hyödyntävät niin ikään verkkokauppa-alustoja vähiten Euroopassa. Verkkokauppa-alustalta myi viime vuonna vain joka viides suomalaisyritys.
Verkkokauppaa tulisi arvioida paljon laaja-alaisemmin. Esimerkiksi kansainvälisen myynnin sekä verkkokauppasovellusten ja alustojen hyödyntämisen näkökulmasta suorituskykymme on nykyisellään selvästi Euroopan keskitason alapuolella. Syyt tälle tulisi perusteellisesti selvittää tutkimuksella. Myöskään yritysten välisen verkkokaupan merkitystä ei tule unohtaa, Etlan tutkija Juri Mattila sanoo.
Digibarometri 2021 julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.
